Toimiva metsästysseura
Monen metsästysseuran toiminta ei kaikilta osin ole yhdistyslain mukaista. Päätöksenteko ei ole läpinäkyvää, sisäinen viestintä ei toimi, epäselvät säännöt ja suunnitelmallisuuden puute aiheuttavat ristiriitoja.
Tulokset selviävät Suomen riistakeskuksen ja Turun yliopiston vuonna 2021 hirvieläinten metsästäjille toteuttamasta kyselystä. Näin, vaikka Suomessa metsästys on vuosikymmeniä perustunut järjestäytymiseen metsästysseuroiksi.
Koska metsästys on suureksi osaksi sosiaalista kanssakäymistä, ovat seurat varteenotettava, jopa suositeltava toimintamuoto, rekisteröidyn yhdistyksen käytännön eduista puhumattakaan. Seuratoiminta luo myös hyvät edellytykset metsästyksen ja riistanhoidon suunnitelmallisuudelle ja pitkäjänteisyydelle.
Jäsenet ovat seuran korkein päättävä elin
Metsästysseuran perustarkoitus on metsästysmahdollisuuksien järjestäminen seuran jäsenille. On selvää, että toimintaan liittyy paljon muuta kuin metsästys, mutta kaikkeen toimintaan seura tarvitsee jäseniään. Metsästysseuran muodostavat ja ovat sen jäsenet.
Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa yhteisen aatteen hyväksi. Jotta metsästysseura toimisi hyvin, päätökset on tehtävä demokraattisesti ja jäsenten on oltava tasavertaisessa asemassa. Jotta tämä voi toteutua, on kaikkien osallisten tiedettävä, miten toimintaa on tarkoitus harjoittaa ja mitkä ovat toiminnan säännöt.
Kyselyn tulosten perusteella on monia metsästysseuroja, joissa asiat eivät suju kitkattomasti. Yksi syistä voi olla epäselvyys vastuun ja tehtävien jakamisesta eri jäsenroolien kesken.
Seuran jäsenkategoriat voivat olla:
- Jäseneksi hakija: seuran ulkopuolinen henkilö, joka ei nauti minkäänlaisia oikeuksia eikä voi esittää vaatimuksia
- Koejäsen: ei vielä täysi jäsen, mutta nauttii seuran tarjoamia etuja ja seuraa seuran sääntöjä
- Jäsen: nauttii sääntöjen mukaisia oikeuksia ja seuraa seuran sääntöjä
- Nuorisojäsen: jäsen, mutta lain tai seuran sääntöjen puitteessa iästä johtuvia eriäviä oikeuksia
- Kunniajäsen: esimerkiksi korkean iän tai jonkun teon vuoksi erityisasemaa nauttiva jäsen
Seuran jäsenten kesken jaettavat tehtävät ja roolit voivat olla:
- Hallitus: jäsenet valitsevat joukostaan hallituksen, joka toteuttaa jäsenistön antamia tehtäviä. Hallituksessa on oltava vähintään 3 henkilöä.
- Puheenjohtaja: seuran kontakti ulospäin. Johtaa hallitusta ja katsoo että annetut tehtävät suoritetaan.
- Sihteeri: huolehtii usein käytännön toiminnasta. Usein käytännössä seuran toiminnanjohtaja.
- Rahastonhoitaja: huolehtii seuran taloudesta.
Tämän lisäksi hallituksessa voi olla esimerkiksi varapuheenjohtaja tai metsästyksenjohtaja.
Selkeä roolijako ja seuran järjestelmällinen toiminta lisäävät tunnetta yhdenmukaisuudesta ja ankkuroivat seuran paikallisyhteisöön.
Seuran säännöt ratkaisevat
Metsästykseen liittyvät asiat ovat usein tunnelatautuneita. Joskus kuulee jäsenten moittivan yhdistyksensä päätöksiä tai heillä on niistä epäselvä tai jopa virheellinen käsitys. Tällöin helposti syntyy ristiriitoja.
Mahdollisissa ristiriitatilanteissa tutkitaan aina ensin seuran sääntöjä. Seuran toiminta tai kokouspäätökset eivät saa olla ristiriidassa sääntöjen kanssa.
Selkeät säännöt ohjaavat jäseniä
Selkeät ja helposti tulkittavat säännöt minimoivat väärinymmärrysten syntymisen.
Ongelmatilanteita voidaan välttää jos:
- Seurassa tehtävät päätökset tukevat yhdistyksen ja jäsenkunnan etua.
- Säännöt luovat hyviä käyttäytymismalleja, jotka muuttuvat ajan myötä normeiksi.
- Yksittäinen jäsen noudattaa muodostuneita normeja, esimerkiksi jättää tekemättä jonkin teon, joka rikkoo hyväksyttyjä tapoja.
- Järjestelmällinen sääntöjen noudattaminen minimoi lisäsääntöjen tarvetta.
Opas metsästysseuran yhdistystoimintaan (riista.fi)
Kyselyn tulosten perusteella laaditussa oppaassa kirkastetaan metsästysseuran jäsenkategoriat ja jäsenten eri roolit.
Oppaassa esitetään lyhyesti yhdistyslaissa, metsästyslaissa sekä metsästysasetuksessa eri jäsenrooleille asetetut tehtävät. Hirvijahdista vastaaville tulee lisäksi tehtäviä metsästysseurojen mallisäännöistä.
Vaikka perusidea on aina sama, seurojen säännöt voivat vaihdella. Niinpä roolien tehtävissä voi olla eroja seurojen välillä.
Oppaassa annetaan käytännön esimerkkejä metsästysseuran asiakirjoista, kuten kokousten esityslistoista. Neuvontamateriaalin tavoitteena on auttaa seuroja kehittämään toimintaansa yhdistyslakia ja hyviä yhdistystoiminnan periaatteita noudattaviksi.
