Merkittävää riistan- ja luonnonhoitotyötä metsästysseuroissa

Uudella Oma riistan työkalulla seura voi pitää kirjaa yleisimmistä riistan- ja luonnonhoitokeinoista.

Teksti Eerojuhani Laine Kuva Jaakko Alantela

Julkaistu11.1.2024

Kuinka paljon riistapeltoja metsästysseurasi alueella on? Onko vesilinnuille rakennettuja kosteikkoja? Paljonko maastossa on nuolukivipaikkoja ja riistalintujen pesimäpönttöjä? Metsästysseurojen tekemä riista- ja luonnonhoitotyö on merkityksellistä, mutta sen määrää on hankalaa hahmottaa.

Suomen riistakeskus tarjoaa seuroille uuden työkalun, jolla voi pitää kirjaa yleisimmistä riistan- ja luonnonhoitokeinoista ja raportoida niistä kokouksissa. Samalla kertyy anonyymia tilastotietoa näiden töiden määrästä päättäjille riistakeskusalueiden tasolla. Luotettava tieto on tärkeää puhuttaessa metsästäjien tekemän riista- ja luonnonhoitotyön vaikuttavuudesta.

Oma riistan seuranäkymän TILASTO-kohdasta löytyy RIISTANHOITO-alasivu, jossa seuran yhteyshenkilö voi kirjata tietoja seuran jäsenistön tekemästä riista- ja luonnonhoitotyöstä. Mikäli seuralla on tietoa menneiltä vuosilta, voi tietoja kirjata myös takautuvasti.

Mahdollistaa seurannan ja kehittämisen

Kun tietoa kertyy usealta vuodelta, työkalun avulla voi käydä läpi vuosien välistä vaihtelua riista- ja luonnonhoitotoimenpiteissä. Kuinka hyvin seuran suunnitelmat riistanhoitotöille on viety käytäntöön ja millaisia kehittämiskohteita löytyy? Mitä seura voisi tehdä esimerkiksi lisätäkseen riistapeltojen tai riistalintujen pesäpönttöjen määrää maastossa?

Metsästysseurojen talvikokouksia järjestetään yleisesti tammi-helmikuussa. Kokous on otollinen tilaisuus käydä läpi, mitä kaikkea riistan- ja luonnonhoitoon liittyvää seuran alueella on tehty. Tässä apuna voi käyttää Oma riistassa olevaa tiedonkeruutyökalua ja siitä muodostuvia raportteja.

Raportin avulla on helppo tehdä vertailua useamman vuoden riistanhoitotöistä ja niiden kehittymisestä.