Merihanhien muutto
Suomessa pesii kahden muuttoreitin lintuja
Turun yliopisto on merkannut vuosina 2019–2022 yhteensä 71 merihanhea GPS-lähettimillä eri puolilla rannikon pesimäalueita. Lähetinlintujen ja noin 400 kaularengastetun linnun avulla on saatu hyvä käsitys Suomessa pesivien merihanhien liikkeistä, mikä on metsästyksen ja kannanhoidon kannalta oleellista.
Perämerellä pesivät merihanhet muuttavat niin sanottua läntistä muuttoreittiä pitkin Suomesta Pohjanlahden yli Ruotsiin ja siitä talvehtimisalueille Tanskaan ja Länsi-Eurooppaan. Suomenlahden linnut puolestaan muuttavat pääsääntöisesti niin sanottua keskistä muuttoreittiä pitkin Suomesta Baltian maiden ja Puolan yli Keski-Euroopan talvehtimisalueille. Perämeren ja Suomenlahden välillä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla, linnut käyttävät molempia reittejä: Satakunnan merihanhista noin 80 prosenttia muuttaa Keski-Eurooppaan ja 20 prosenttia Länsi-Eurooppaan, Pohjanmaalla osuudet ovat päinvastaiset.
Perämerellä syysmuutto muuta Suomea aiemmin
Missä päin rannikkoa tahansa ensimmäiset merihanhet voivat lähteä Suomesta jo elokuun alkupäivinä. Tämä koskee pientä osaa linnuista, eikä sillä ole muuton kokonaiskuvaan juuri vaikutusta. Perämerellä hanhien muutto käynnistyy toden teolla elokuun puolen välin molemmin puolin, ja elokuun lopussa Perämerellä on enää hyvin vähän merihanhia. Muutolle lähdettyään Perämeren hanhet lentävät tavallisesti pysähtymättä Ruotsiin Tukholman länsipuolelle, jossa ne tankkaavat loka-marraskuulle asti.
Perämeren eteläpuolella pesivät merihanhet sen sijaan poistuvat Suomesta pääasiassa vasta syys-lokakuussa. Ennen syysmuuttoa ne liikkuvat pesimäalueidensa lähistöllä ja moni niistä siirtyy tunnetuille kerääntymisalueille Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Muuton vaikutus kannanhoitoon
Metsästyksen ja kannanhoidon vinkkelistä merihanhien muutossa on kaksi oleellista asiaa. Perämeren ja Etelä-Suomen hanhet eivät esiinny käytännössä lainkaan samoilla alueilla, joten eteläsuomalainen pyynti ei vaikuta Perämerellä pesivien lintujen määrään tai päinvastoin. Toiseksi, Etelä-Suomessa merihanhet ovat vuosittain vähintään kuukauden pidempään metsästettävissä kuin Perämerellä.
Metsästyksen säätelyn kannalta oleellista on, poikkeaako kannankehitys tai lintujen kuolleisuus maan eri osissa. Lisäksi on mielenkiintoinen kysymys, vaikuttavatko erot metsästyspaineessa lintujen erilaiseen muuttoaikatauluun alueiden välillä. Jälkimmäiseen kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, koska alueellisia eroja metsästyspaineessa ei ole tutkittu. Myös merihanhikannan tähänastinen kehitys eri puolilla maata tunnetaan puutteellisesti, joskin viitteitä alueiden välisistä eroista on.
Tulevasta kannankehityksestä saataneen tietoa Luonnonvarakeskuksen viime vuonna aloittamista merihanhilaskennoista, ja kuolleisuutta analysoidaan Turun yliopistossa tämän ja ensi vuoden aikana. Tuloksista kerrotaan tulevissa Metsästäjä-lehdissä.
Yhteistyössä
Seuraa GPS-lähettimellä merkattujen lintujen liikkeitä verkossa osoitteessa satelliitti.laji.fi
Kuuntele keväällä äänitetty Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso merihanhista.