Vähemmän riistaa, vähemmän metsästäjiä

Riistakeskuksen hallituksessa nousi keskusteluun metsästäjien väheneminen noin 5000:lla vuosittain ja että ensimmäisen kerran riistahoitomaksun maksaneita oli nyt alle 300 000. 

Jäin pohtimaan harrastuksemme jatkuvuutta. Mikä on edessä, jos metsästäjien määrä laskee tätä tahtia kymmenen vuotta? Mikä on metsästyksen ja riistan hyväksyttävyys? Kiihtyykö harrastajamäärien väheneminen? 

Kuinka paljon esimerkiksi hirvieläinkantojen leikkaukset ovat vaikuttaneet? Tosiasia on, että hirvikanta on 25 vuodessa puolitettu. Metsästyksen harrastajien määrä niin kutsutuilla valkohäntäpeura-alueilla on kasvanut, mutta viime vuosina valkohäntäpeurakantaakin on leikattu voimakkaasti.  

Meidän tulisi saada vastauksia. Onko metsästyksen tulevaisuus sidoksissa riistakantoihin ja sitä kautta metsästysmahdollisuuksiin? Voidaanko hirveä kutsua avainlajiksi metsästyksen jatkuvuudelle? Jos riistakantojen hoitoa ohjaavat taloudelliset intressit ja vaikutusvaltaiset metsäalan toimijat, niin kuka meillä Suomessa toimii hirvieläinten edunvalvojana? 

Toivoisin laajaa ja avointa keskustelua metsästyksen ja riistan merkityksestä. Näemmekö riistan ja metsästysharrastuksen arvon laajemmin suomalaisille? 

Kyselyt osoittavat suomalaisten arvostavan metsästystä ja he haluaisivat syödä enemmän riistaa. Mutta yhteiskunnassa korostetaan vahinkoja sekä pahimmillaan vaaditaan hirvieläinkantojen pienentämistä vielä nykyisestä.

Arvostettu kollegani kerran totesi: Suomessa vahinkokeskeinen keskustelu on jäänyt päälle viime vuosituhannelta, vaikka hirvikanta on jo leikattu puoleen ja vahinkoja vielä enemmän.

Riistakokin vinkki

Hirvieläinten liha on vähärasvaista. Kokatessa rasvaa usein pyritään lisäämään, sillä parantaahan se maittavuutta. Hirvieläimen putkiluiden ytimessä onkin kelpo apu kokille. Sahaa luut muutaman sentin pätkiksi ja paahda niitä 20 minuuttia 200 asteessa. Tulet yllättymään kuinka pihvisi luuytimellä paranee. Mukavaa kesää grillien äärelle ja kutsu kaveritkin maistamaan riistaa!