Riistakonsernin strategia on kestänyt hyvin aikaa

Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa olevat riistatalouden toimijat muodostavat Julkisen riistakonsernin. Konsernin strategialla ja verkostomaisella yhteistyöllä tehostetaan riistapolitiikan toimeenpanoa ja konsernin toimijoiden toiminnan suunnittelua.

TekstiVesa Ruusila
Julkaistu1.12.2017

Vuonna 2016 päättyneen jakson jälkeen strategiaa on päivitetty vuosiksi 2017–2022. Laajaa strategian uudistamista ei tässä vaiheessa koettu tarpeelliseksi. Edellisen kauden linjaukset ja strategiset painopisteet ovat edelleen ajankohtaisia. Nyt tehdyssä päivityksessä korostuvat aiempaa enemmän riistan elinympäristöjen hoitotoimenpiteet ja riistatalouden moninaiset hyvinvointi- ja taloudelliset vaikutukset.

Biotalous elää vahvaa nousukautta. Luonnon monimuotoisuus huomioidaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja keskustelussa yhä näkyvämmin ja useammin. Riistataloudessa nämä kaksi globaalia, ajankohtaista elementtiä yhdistyvät ja muodostavat toiminnallemme vahvuuden, jonka hyödyntämisessä meillä on vielä paljon saavutettavaa.

Riistatalouden laajemman merkityksen ymmärtäminen osana biotaloutta ei ole itsestäänselvyys. Toimialan sisällä ymmärrämme hyvin esimerkiksi hirvieläinkantojen säätelyn yhteiskunnallisen merkityksen tai metsästysharrastuksessa liikkuvat rahavirrat. Ilman faktatietoa, tutkimuksia, laskelmia ja selvityksiä emme kuitenkaan pysty osoittamaan riistatalouden vaikuttavuutta ja merkitystä alaa tuntemattomille. Riski riistatalouden marginalisoitumisesta vain ’metsästäjien asiaksi’ kasvaa.

Luonnon monimuotoisuuden ja riistalle tärkeiden elinympäristöjen välinen yhteys kaipaa myös lisää tietoa. Monet riistalle tärkeät elinympäristömuuttujat hyödyttävät laajaa muiden lajien joukkoa ja edelleen luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi normaalin talousmetsän hoitoon sovelletut, riistan huomioivat toimenpiteet ovat huima monimuotoisuuden vaikuttavuuspotentiaali laajojen pinta-alojen kautta.

Riistakonsernin strategian kovinta ydintä on tuttu vaikuttavuustavoitteet asemoiva kolmio. Kolmion tavoitteisin sisältyvät niin ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisen kestävyyden elementit.

 

Riistakannat säilyvät elinvoimaisina

Elinvoimainen riistakanta on kestävän metsästyksen edellytys. Elinvoimaisuuden osoittaminen ei ole mielipide- tai näkökulma-asia, siihen tarvitsemme objektiivista ja luotettavaa seuranta- ja tutkimustietoa. Useimpien muuttavien lajien kohdalla kyse ei ole vain siitä, miten Suomessa turvaamme riistavarojen kestävän käytön. Kansainvälisen yhteistyön kautta on pyrittävä vaikuttamaan myös muiden maiden käytäntöihin ja yhteisiin hoitosuunnitelmiin. Suomi on ollut uranuurtaja kansainvälisen metsähanhen hoitosuunnitelman laatimisessa. Tämä luo hyvät edellytykset toimintamallin laajentamiseen jatkossa.

Elinvoimaisuuden säilyttämiseen kuuluu elinympäristön hyvä tila, mikä voi edellyttää myös aktiivisia hoitotoimenpiteitä. Tärkeä osa elinvoimaisuuden säilyttämistä on myös metsästyksen säätely, missä yhdistyvät hallinto ja tutkimus. Erityisesti lajeilla, joiden runsautta metsästys pääasiassa säätelee, tutkimustietoon perustuvien verotussuunnitelmien merkitys korostuu.

 

Riistavahingot ja -konfliktit ovat hallinnassa

Metsästäjät ovat ottaneet talkoovoimin hoitaakseen merkittävän yhteiskunnallisen tehtävän etenkin hirvieläin- ja suurpetokantojen ja niiden aiheuttamien vahinkojen hoidossa. Kannanhoitosuunnitelmat, yhteinen tavoitteista sopiminen ja aktiivinen vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa ovat keinoja, joilla ristiriitatilanteita voidaan ennaltaehkäistä. Suurriistavirka-apu (SRVA) ja korvausjärjestelmät ovat avainasemassa silloin, kun vahinko on jo tapahtunut.

 

Metsästys ja riistanhoito on eettistä ja vastuullista

Muu yhteiskunta määrittelee metsästyksen hyväksyttävyyden. Eettisyys ja vastuunkanto linkittyvät oleellisesti strategiakolmion muihin kärkiin, riistakantojen elinvoimaisuuden säilyttämiseen sekä vahinkojen ja konfliktien hallintaan. Vastuullisuuteen kuuluvat myös eläinsuojelulliset seikat, vieraslajistrategia tai sikaruton riskin huomioiminen.

 

Riistatalous luo hyvinvointia

Riistatalouden luoma hyvinvointi syntyy monista lähteistä. Se on henkistä ja fyysistä hyvinvointia yksittäiselle harrastajalle, se voi olla hyvinvointia metsästysmahdollisuuksia tarjoavalle yrittäjälle. Hyvinvointi voidaan nähdä myös vahinkojen ja konfliktien vähenemisenä.  Metsästysseuran tai kaveriporukan yhteinen jahti, kylän ja kesäasukkaat kokoava peijaisilta tai omaan rauhaan vetäytyminen tutulle salolle ovat monille vuoden kohokohtia. Hyvinvointia lisää rakentava vuorovaikutus riistatalouteen liittyvien sidosryhmien kanssa. Uusien metsästäjien rekrytoitumisessa, ja sitä kautta riistatalouden pitkäjänteisessä kehittämisessä hyvinvointivaikutukset ovat ratkaisevassa roolissa.

Vesa Ruusila, erätalousyksikön johtaja maa- ja metsätalousministeriö

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit