Riistanhoitomaksu taipuu moneen

Jokainen Suomessa metsästävä maksaa riistanhoitomaksun eli lunastaa metsästyskortin. Tällä hetkellä vuosittainen maksu on 39 euroa täysi-ikäiselle ja 20 euroa alle 18-vuotiaalle. Mitä rahoilla tehdään?

TekstiKlaus EkmanKuva Daniel Eriksson.
Julkaistu7.12.2022

Metsästäjätutkinnon suorittamisen jälkeen on oikeutettu metsästämään. Metsästyksen voi kuitenkin aloittaa vasta, kun riistanhoitomaksu on maksettu. Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta määrittelee riistanhoitomaksun suuruuden ja mihin ja miten varoja kohdennetaan.

Metsästäjä-lehti ja Oma riista

Näkyvimpiä vastineita riistanhoitomaksulle on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Metsästäjä-lehti, joka on nykyisin luettavissa myös verkkolehtenä. Ruotsinkielisille metsästäjille toimitetaan Jägaren-lehti. Metsästäjä on kattava paketti metsästykseen ja luonnonhoitoon liittyvää lainsäädäntöä, parhaita käytäntöjä ja eräalan ajankohtaisia aiheita.

Entistä näkyvämpään rooliin on noussut Suomen riistakeskuksen kehittämä Oma riista -palvelu, jota käyttää jo yli 220 000 suomalaista metsästäjää. Palvelu perustuu avoimeen lähdekoodiin ja on siten useimpien kaupallisten metsästyssovellusten kanssa yhteensopiva.

Metsästäjävakuutus myös riistanhoitomaksusta

Riistanhoitomaksuista koostuvalla määrärahalla maksetaan myös lakisääteisestä metsästäjävakuutuksesta aiheutuneet menot.

Jokainen riistanhoitomaksun maksanut henkilö on vakuutettu ampuma-aseella tapahtuvien henkilövahinkojen osalta siten, että vakuutukseen sisältyvä vastuuvakuutus korvaa toiselle henkilölle ampuma-aseella aiheutuneet vahingot ja vakuutuksen yksityistapaturmaosio metsästäjälle itselleen sattuneet vahingot.

Riistahallinto toimii ilman verovaroja

Suomessa riistahallinto on ainoa hallinnonala, johon ei käytetä lainkaan verovaroja. Koko riistahallinto, Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset, pyörivät metsästäjiltä kertyvillä riistanhoitomaksuvaroilla. Julkiset hallintotehtävät rahoitetaan osittain lupapäätöksistä kerättävillä lupamaksuilla.

Myös Suomen riistakeskuksen ylläpitämä metsästäjärekisteri, jota käytetään muun muassa metsästäjien koulutuksen suunnitteluun ja neuvontaan, riistakantojen käytön suunnitteluun ja metsästyksen valvontaan, rahoitetaan riistanhoitomaksuista.