Euroopanmajavalle lisää tilaa
Suomen riistakeskus julkaisi majavakantojen hoidolle suunnitelman, jonka tavoitteena on vahvistaa euroopanmajavan elinkykyä ja metsästettävyyttä. Vieraslaji kanadanmajavalle ohjelma lupaa kylmempää kyytiä.
Suomessa esiintyy kahta majavalajia: alkuperäistä euroopanmajavaa ja Pohjois-Amerikasta tuotua kanadanmajavaa. Niitä molempia istutettiin aikoinaan Suomeen tietämättä, että kyseessä ovat eri majavalajit.
Suomen nykyinen euroopanmajavakanta arvioidaan silmälläpidettäväksi, kun taas kanadanmajava on alkuperäistä lajia runsaampi vieraslaji. Lajien esiintymisalueet ovat vielä pääosin erillisiä.
Suomen majavakantojen hoito ja hallinta on tasapainoilua kahden majavalajin kanssa. Vieraslaji kanadanmajavasta on tehty EU-tason riskinarviointia ja sitä on ehdotettu siirrettäväksi myös EU:n haitallisten vieraslajien listalle. EU-tason päätöstä asiasta ei ole vielä tehty.
Kumpikin majava on hyödyksi luonnolle
Molemmat majavalajit lisäävät luonnon monimuotoisuutta muokkaamalla voimakkaasti elinympäristöään. Hyödyllisyys monille muille eläimille johtuu ravinnon lisääntymisestä sekä muuttuneen ympäristön suotuisista rakennepiirteistä, erityisesti majavalampien muodostumisesta.
Majavatulvikot lisäävät eliöstön lajirunsautta, kun erilaisten elinympäristölaikkujen määrä maisemassa lisääntyy. Tulvikot ovat erinomaisia pesimä- ja ruokailuympäristöjä vesilinnuille. Myös hirvieläimet hyötyvät majavalammikoiden myötä syntyvästä nuoresta lehtipuustosta ja niiden alta paljastuvista ruohokasveja, lehtipuita ja -pensaita kasvavista rehevistä niityistä.
Elintilaa euroopanmajavalle
Julkaistu suunnitelma koostuu euroopanmajavan hoito-ohjelmasta ja kanadanmajavan levinneisyyden hallintaohjelmasta. Ne sisältävät erilaisia suunniteltuja toimenpiteitä.
Päätavoitteena on vahvistaa Suomen euroopanmajavakanta suotuisalle suojelutasolle ja sitä kautta vahvistaa kannan elinkyky ja metsästettävyys. Tähän pyritään suunnitelman toimenpide-ehdotuksilla, jotka koskevat kanadanmajavan levinneisyyden hallintaa, euroopanmajavakannan hoitoa, tutkimusta ja kannanseurantaa sekä metsästysjärjestelyjä ja viestintää.
Poistopyynnit
Kanadanmajavat esitetään poistettavaksi Länsi-Lapista ja mahdollisuuksien mukaan muualtakin Lapista. Lounaisen Suomen euroopanmajava-alueiden ympärille ehdotetaan luotavaksi kanadanmajavista vapaita puskurivyöhykkeitä edistämään euroopanmajavakannan leviämistä. Majavalajien tarkat levinneisyydet aiotaan selvittää ennen poistopyyntejä.
Kanadanmajavakannan rajoittamisessa ja leviämisen estämisessä tullaan tarvitsemaan metsästäjien apua. Myös yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa tarvitaan, sillä kanadanmajavien leviäminen näihin maihin tulee estää. Venäjälle laji on jo levinnyt ja siellä kannan koon arvioidaan olevan 15 000 yksilöä.
Ensisijalla luontainen leviäminen
Euroopanmajavakannan hoidossa ensisijaisena keinona on edistää lajin luontaista leviämistä. Siirtoistutukset ovat toissijainen keino, jolla voidaan täyttää levinneisyydessä olevia aukkoja. Toimenpiteissä tullaan myös selvittämään mahdollisuuksia perustaa uusia euroopanmajavaesiintymiä esimerkiksi Lapin suurille suojelualueille.
Hoitosuunnitelman toimenpiteissä halutaan panostaa kannanseurannan tehostamiseen ja tutkimukseen. Tarve on saada tarkkaa tietoa levinneisyydestä, tehostaa majavien laskentoja ja niiden kattavuutta koko maassa.
Tutkimusta tarvitaan genetiikasta ja siitä, onko tarvetta vahvistaa euroopanmajavakantaa muista populaatioista hankittavilla yksilöillä. Lisäksi tarvetta on tutkia kanadanmajavien poistoon ja euroopanmajavien siirtoistutusten sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja vaihtoehtoja näistä toimenpiteistä johtuvien ristiriitojen ratkaisemiseksi.
Majavakantojen hoidossa ja hallinnassa tähdätään siihen, että euroopanmajava vähitellen korvaa kanadanmajavan. Tämä prosessi kestää todennäköisesti kymmeniä vuosia, joten kahden majavalajin politiikkaa tullaan harjoittamaan vielä pitkään.
Kohti käytännön toimia
Suomen riistakeskuksen valmistelee keväällä toimenpiteitä, miten hoitosuunnitelmaa jalkautetaan kentälle. Majavalajien levinneisyyden selvittämisessä, poistopyyntien suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyö metsästäjäkentän kanssa on tarpeen.
Metsästäjien apua tarvitaan, kun ryhdytään luomaan kanadanmajavista vapaita puskurivyöhykkeitä. Todennäköisesti tarvitaan myös ammattimaista tehopyyntiä. Koska molemmat lajit tuottavat merkittäviä monimuotoisuushyötyjä ja suunnitelman toteuttaminen tulee kestämään kymmeniä vuosia, tarvitaan poistopyynneissä myös malttia.
Metsästysajat ja runsaus
- Kanadan- ja euroopanmajava ovat riistaeläimiä (5§), joita saa metsästää 20.8.–30.4.
- Euroopanmajava vaatii pyyntiluvan ja sillä on alueelliset kiintiöt. Kanadanmajava ei tarvitse pyyntilupaa.
- Euroopanmajavia arvioidaan olevan 3 700–5 000 yksilöä, kun taas kanadanmajavia 10 000–19 000 yksilöä.
