Pysy hengissä, osa 3

Vammapotilaan alilämpöisyys

Alilämpöisyys eli hypotermia on suuri uhka eräretkillä. Alilämpöisenä pidetään potilasta, jonka kehon lämpötila on 35 astetta tai alle. Erityisesti vammautumisen yhteydessä sen haitat korostuvat.

Teksti ja kuva Ville Voipio

Julkaistu2.9.2021

Tässä artikkelissa ei paneuduta löydetyn alilämpöisen potilaan hoitoon, vaan keskitytään nimenomaan vammautuneen potilaan alilämpöisyyden ehkäisyyn, sekä avaamaan sen haitallisuuden syitä erityisesti verta vuotavan potilaan hoidossa.

Kehon lämpötilan laskiessa elimistön stressi lisääntyy, veren hyytyminen sekä verenkierron jakautuminen häiriintyy ja tajunnan ongelmat uhkaavat. Se lisääkin vammapotilaiden kuolleisuutta jyrkästi.

Tässä opetussarjassa on keskitytty pääasiassa vakaviin verenvuotoihin, joissa lämpötalouden hallinta on yksi selviytymisen kulmakivi. Kiitollinen kulmakivi siksi, että sen huomioiminen on mahdollista eräoloissakin.

Estä jäähtymistä ja lämmitä

Ihmisen kehon neutraali ympäristölämpötila on 27 astetta. Näin on helppo ymmärtää, että kehon jäähtyminen tapahtuu Suomen ilmasto-olosuhteissa lähes poikkeuksetta, mikäli ihminen ei liiku ja tuota lämpöä.

Hypotermian hoito on yksinkertaisesti lämmön menettämisen estämistä ja mahdollisuuksien mukaan potilaan lämmittämistä. Heti aluksi, henkeä pelastavien toimenpiteiden jälkeen, otetaan määrätietoiset askeleet lämmönhukan estämiseksi. Minimoidaan lämmönhukka johtumalla kylmään maahan, sekä jäähtyminen tuulen ja kylmän ilman vuoksi.

Potilaan ja kylmän alustan väliin pyritään saamaan eristystä, esimerkiksi makuupussi. Mikäli mahdollista, siirretään potilas sisätiloihin, kylmältä ja tuulelta suojaan, tai tehdään tulet lämmön saamiseksi. Mahdollisuuksien mukaan vaihdetaan veren, veden tai muun nesteen kastelemat vaatteet kuiviin, tai ainakin pyritään eristämään potilas niistä.

Avaruuslakana ensiapulaukkuun

Markkinoilla on saatavilla lukuisia erilaisia hypotermian ehkäisyyn ja hoitoon tarvittavia välineitä. Yksinkertaisimmillaan se on kevyt, mutta kunnollinen avaruuslakana, hienoimmillaan hypotermiapussi ja lämpöpaneelit. Kaikki kuitenkin tähtäävät samaan, eristämään potilaan kylmästä ja siten vähentämään lämmön menetystä. Kevyt avaruuslakana ei vie ensiapupakkauksesta paljoa tilaa, eikä kiristä eräretkeilyn grammantarkkojakaan suuresti.

Avaruuslakanan käyttöperiaate on äärettömän yksinkertainen: Loukkaantunut pyritään eristämään kylmästä ja märästä. Potilaan voi esimerkiksi nostaa auttajan syliin eli jaloille, vaatteita raotetaan vartalon alueelta ja avaruuslakana pujotetaan vaatteiden ja ihon väliin. Avaruuslakanan pitkälle sivulle on hyvä solmia solmu, jolloin muodostuvaa ”pussia” voidaan käyttää huppuna. Pään suojaaminen tulee muistaa, sillä verenkierron keskittyessä vuodon myötä elintärkeisiin elimiin, lämmönhukka pään alueelta on suurta.

Keskivartalo peitetään lakanalla ja vaatteet asetetaan takaisin lakanan päälle. Tämän jälkeen potilas voidaan asettaa esimerkiksi makuupussiin tai, muulla keinolla estetään lämmönhukkaa.

 

1. Avaruuslakanan sivulle tehdään solmu ja potilas nostetaan auttajan syliin, hengitysteitä auki pitäen.
2-3. Avaruuslakana asetetaan ihoa vasten, eristäen märät vaatteet ihosta.
4-5. Avaruuslakana kierretään koko ylävartalon ympäri mahdollisimman tiiviisti ja vaatteet asetetaan avaruuslakanan päälle.
6. Potilas pidetään maasta irti, auttajan sylissä/polvilla, hengitysteitä auki pitäen sekä potilaan vointia seuraten.

Lisää samasta aiheesta

Turvallisuus ensin

EA-paketti mukana?

7.3.2023
Pysy hengissä, osa 1

Kiristysside

15.3.2021