Metsästäjän aseet

Pulttilukkoisen kiväärin käyttäminen

Metsästyksessä painotetaan ensimmäisen laukauksen merkitystä, mutta metsästäjien on syytä oppia varautumaan myös ensimmäisen laukauksen epäonnistumiseen. Pulttilukkoisen kiväärin käytön opettelu parantaa metsästäjän kykyä hoitaa metsästystilanteet kunnialla loppuun saakka.

teksti ja kuvat Arto Määttä

Julkaistu14.5.2020

Pulttilukkoisessa metsästyskiväärissä on potentiaalia, jota yllättävän harva osaa hyödyntää. Tyypillisesti ammutaan kerran, jonka jälkeen kivääri pudotetaan alas olkapäältä lataamisen ajaksi. Tämä vie kallisarvoista aikaa ja pahimmassa tapauksessa näköyhteys riistaeläimeen katkeaa.

Parhaimmillaan pulttilukkoisen kiväärin lataaminen laukauksen jälkeen on automaattinen osa ampumasuoritusta. Huomio pysyy kohteessa ja kivääri on tarvittaessa valmiina nopeaan paikkolaukaukseen.

Perä kiinni olkapäässä

Oikeaoppinen latausliike suoritetaan ampuma-asennossa. Asetta ei lasketa olkapäältä, eikä katse siirry aseeseen, vaan kohteen seuraaminen jatkuu katkeamattomana koko latausliikkeen ajan.

Ampuma-asennossa lataaminen asettaa vaatimuksia etukäden asennolle. Etukädellä pitää voida vetää kivääriä taaksepäin niin, ettei se liiku latausliikkeen aikana suhteessa olkapäähän. Kaiken kaikkiaan asento on hieman samanlainen kuin ammuttaessa haulikolla.

Eleettömin tapa ladata on tarttua lukonkampeen etusormella ja peukalolla. Tällöin ei tarvitse kurotella ja aseen pitäminen olalla latausliikkeen aikana on helppoa. Tavan haasteena on ampujan voimakas kontrolli lukkoon liikuttamiseen, joka aiheuttaa pahimmillaan vajaan latausliikkeen. Eli vedä lukko voimalla loppuun saakka ennen sen sulkemista.

Sujuva yhtenäinen liike

Oikein toteutettuna lataustapahtuma on sujuva yhtenäinen liike, josta puuttuu kaikki ylimääräinen. Vain lataava käsi liikkuu.

Käsi tulee lukonkammelle alhaalta, joten käden liikkeen suunta avaa lukkoa ikään kuin automaattisesti. Työnnettäessä lukkoa takaisin eteen, suuntautuu käden liike alas, joten lukko menee kiinni osana latausliikettä.

Lataamisen voi tehdä joko avokämmenellä tai tarttumalla lukkopulttiin peukalolla ja etusormella. Itse kullekin sopivin tapa vaihtelee, joten yhtä totuutta asiassa ei ole olemassa.

Turha varovaisuus pois!

Pulttilukkoiset kiväärit ovat kestäviä mekaanisia laitteita, jotka toimivat sitä paremmin, mitä voimakkaampia, selkeämpiä ja määrätietoisempia lukon liikkeet ovat.

Lukko avataan ja vedetään taka-asentoon voimalla. Lukko pysähtyy lukonpysäyttäjään, joten sen pysähtymistä taka-asentoon ei tarvitse, eikä pidä ennakoida. Jarruttelun seurauksena lukon liike voi jäädä vajaaksi, eikä se poimi mukaansa uutta patruunaa. Lukko suljetaan samalla tavalla, eli voimalla ja määrätietoisesti.

Vaatii harjoitusta

Kiväärin vaistonvaraisen lataamisen harjoittelemiseen on olemassa helppo ja tehokas treenimuoto, joka on toteutettavissa kohtuullisen helposti. Tarvitaan 75 metrin hirvirata ja rutkasti patruunoita.

Liikkuvan hirvikuvion ampuminen 75 metrin radalla on ylipäätään eräs parhaista harjoitusmuodoista perusammunnan kehittämiseen, koska rajallinen aika pakottaa karsimaan suorituksesta virheitä ja turhia liikkeitä.

Kun halutaan oppia kiväärin sujuva lataaminen, ryhdytään samaan juoksuun ampumaan kaksi laukausta. Liikkuvan hirvikuvion tuplalaukauksissa on neljä sekuntia aikaa tähdätä, ampua, ladata ase, tähdätä ja ampua toinen harkittu laukaus.

Kaksoislaukausten ampumisen tarkoituksena ei ole opettaa metsästäjää hätäilemään tai ampumaan huippunopeasti. Tarkoituksena on ohjata suoritukseen, jossa kohteen seuraaminen jatkuu ja aseen perä pysyy kiinni olkapäässä latausliikkeen ajan. Samalla latausliikkeestä tulee laukauksen jälkeinen rutiininomainen jatkotoimenpide.

Käytännön vaikutukset metsällä

Suurin merkitys liikkuvien ja kaksoislaukausten harjoittelulla on aseen käytön muuttumisessa tiedostamattomaksi. Hieman samaan tapaan kuin kokeneen autonkuljettajan ei tarvitse katsoa vaihdekeppiä, vaan hän voi keskittyä liikenteen seuraamiseen, metsästäjä voi seurata kohdetta laukauksen jälkeen keskeytyksettä ja ase on ampumavalmiina mahdollista paikkolaukausta varten. Katsekontakti kohteeseen säilyy, joka helpottaa kohteen edesottamusten havainnointia.

Ampuja saa siis mahdollisuuden käyttää tehokkaasti hyväksi ne sekunnit, jotka kulloinkin ovat käytettävissä.

Aseen käsittelytaidon parantuminen lisää myös turvallisuutta. Kun kivääri on kaikin puolin tuttu, vältytään useilta töppäyksiltä. Huomiota on sitä helpompi kiinnittää turvallisuuteen, mitä rutinoituneempaa aseen käsittely on ja mitä luonnollisemmalta aseen käyttäminen tuntuu.

Jos lukonkampea liikutetaan avokämmenellä, on suorituksessa vähemmän hienomotoriikkaa. Heikkoutena on käden liikkeen suuruus ja tästä johtuva hitaus, sekä tarve kurottaa kättä pidemmälle eteen. Tämä lisää riskiä pään nostelulle ja asettaa enemmän vaatimuksia kiväärin sopivuudelle.
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Välineistä

Kivääreissä on eroja latausliikkeen sujuvuudessa. Osassa lukon liike on takelteleva ja lukon avaaminen jäykkää.

Lukonkammen asento ja nupin koko vaikuttavat lataamisen sujuvuuteen. Myös tähtäin voi haitata latausliikettä. Lukonkammen ja kiikaritähtäimen välissä pitäisikin olla riittävästi tilaa.

Usein syy latausliikkeen takelteluun löytyy kiväärin perästä. Pulttilukkoisen kiväärin perän vetopituuden pitäisi olla ”hieman liian lyhyt”, jotta lukon käyttäminen olisi mahdollisimman sujuvaa.

Tarvittaessa toimenpiteitä

Jos pulttilukkoinen kivääri ei toimi niin luotettavasti, että nopea lataaminen olisi mahdollista, tulee asia korjata. Ulosheiton korjaaminen sekä patruunoiden syöttyvyyden ja lukon liikkeen sujuvoittaminen onnistuvat asesepiltä.

Myös kiväärin perän pituus saattaa vaatia muutostöitä, jotta lukonkampeen yltää vaivattomasti ja voi tehdä riittävän voimakkaan ja sujuvan latausliikkeen.

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!