Vaikka riistalinnuistamme haapana on monelle hyvin tuttu, myös sen kanta on alkanut taantua elinympäristöjen muuttuessa.
Nuorten toimitus

Pesimäkauden puuhaa: Kirjauksia ja kaakatuksia

Lintuatlas on Suomen pesimälintulajien esiintymistä seuraava hanke. Oman kirjausennätyksen voi tehdä seikkailemalla ruutu-Suomessa ja tallentamalla lintuhavaintoja Oma riistaan. Samalla voi tukea lintutiedon keräämistä.

Teksti ja kuvat Reetta Hokkanen

Julkaistu3.5.2024

Jo useamman vuoden ajan olen tallentanut näkemiäni vesi- ja kanalintuhavaintoja Oma riistaan ollessani milloin missäkin: joskus koulumatkalla, kesäisin ajaessani töihin, koiralenkillä, pyöräretkillä, kalalla, hirvijahdissa, mökillä, vaelluksilla ja linnunpyynnissäkin.

Vuosien 2022–2025 aikana tekemäni havainnot tallentuvat osaksi lintuatlasta. Jopa turhanpäiväisiltäkin tuntuneet kirjaukset ovat päätyneet osaksi selvitystä, jonka avulla voidaan tutkia Suomen pesimälinnustossa tapahtuvia muutoksia ja lajien levinneisyyttä. Tällä on ehdottomasti merkitystä myös metsästyksen kannalta!

Lintumatkailua

Suomi on paloiteltu atlaskartoituksessa 10 x 10 kilometrin ruutuihin. Viime kesänä katselin lintuatlaksen tulospalvelun kartalta ruutuja, joille oli tehty vain vähän havaintoja. Seikkailunhaluisena ihmisenä lähdin tutkimaan ”tyhjiä” ruutuja ja selvittämään, mitä lintuja siellä mahdollisesti pesii. Muistan bonganneeni noilla retkillä ainakin teeriä, lehtokurppia ja telkkäpariskunnan.

Tänä vuonna jatkan tutkimusmatkailua ja taitan havaintomatkoja ruutujen täyteisessä Suomessa ainakin polkupyörällä. Opiskelupaikkakunnallani Helsingissä aion valjastaa kulkuvälineekseni myös joukkoliikenteen. Kotiseudullani Kainuussa voin ottaa havaintomatkoilleni mukaan kiikareiden lisäksi myös virvelin, jolloin metsälammelta voi napata kaksi kärpästä – tai ahventa yhdellä iskulla.

Tukkakoskelo on uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä riistalintu, jonka elinvoimaisuutta on syytä tarkkailla Suomessa.

Havainnoilla lisää riistatietoa

Lintuatlaksen avulla voidaan selvittää, onko jonkin lajin pesimälevinneisyydessä tapahtunut muutoksia. Tällä on merkitystä myös metsästyksen kannalta. Saatuja tuloksia voidaan verrata aiempien lintuatlasten tuloksiin. Jotta vertailu olisi järkevää, täytyy havaintoja kertyä kattavasti koko maasta. Ilman luotettavaa tietoa riistalintujen esiintymisestä voi metsästystä olla tulevaisuudessa haastava perustella. 

Vaikka lintuatlaksen avulla ei määritellä esimerkiksi lintujen metsästysaikoja, on siitä saatavalla tiedolla merkitystä kokonaiskuvan kannalta. Jotta voisin itsekin osallistua linnunpyyntiin hyvillä mielin, haluan kantaa korteni kekoon lintutiedon keräämisessä. Havaintojen tallentaminen on tehty metsästäjille helpoksi, kun kaikki hoituu Oma riistan kautta paikan päällä metsässä tai mökkilaiturilla. Kirjaukset ovat anonyymejä, eikä tarkkoja havaintopaikkoja ruutujen sisällä paljasteta, vaan ainoastaan koonti ruudulla tehdyistä havainnoista.

Soitimet ovat tärkeitä havaintotyyppejä lintuatlaksessa.

Yksinkertaista ja vaivatonta bongausta

Viime vuonna Oma riista -mobiilisovellukseeni pärähti kevään ja kesän aikana tiedot tasan 30 riistalinnusta. Havaintoja olisi tullut enemmänkin, ellen olisi viettänyt kuukautta ulkomailla. Eniten kirjauksia tuli mökkirannasta ja koiran kanssa tehdyiltä lenkeiltä. Lintuatlakseen voi siis osallistua arjessa ohimennen ja havainnon tallentamiseen kuluu suunnilleen 15 sekuntia.

Haastan itseni löytämään tänä vuonna ainakin 50 riistalintuyksilöä pesintäaikaan ja tallentamaan ne Oma riistaan. Muut metsästäjät haastan kirjaamaan ainakin viisi havaintoa, sillä jokainen niistä merkitsee.