Rikos ja rangaistus

Metsästyksenjohtajan tehtävät ja huolellisuusvelvoite – vasan kaato väärälle puolelle rajaa
Hovioikeus hylkäsi syytteen

Teksti Panu Hiidenmies  Kuva Antti Yrjölä

Julkaistu2.5.2022

Metsästäjä-lehti julkaisee ja käsittelee ”Rikos ja rangaistus” -palstalla ajankohtaisia, riistaan, metsästykseen, yhdistystoimintaan sekä aseisiin liittyviä oikeustapauksia. Tapaukset on koonnut asianajaja Panu Hiidenmies.


 

Metsästäjä B oli kaatanut vasan metsästysalueen rajan väärälle puolelle.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko metsästyksenjohtaja jättänyt antamatta B:lle tarvittavat määräykset ja jättänyt huolehtimatta siitä, että metsästys tapahtuu pyyntiluvan tarkoittamalla alueella.

Kysymys oli myös siitä, olisiko metsästyksenjohtajan tullut jälkikäteen varmistua, että hirvenvasa oli kaadettu luvalliselle metsästysalueelle, sekä oliko metsästyksenjohtaja salannut tahallaan hirvenvasan kaatamisen metsästysalueen ulkopuolelle, kun hän ei ollut ilmoittanut asiasta poliisille.

Käsittely käräjäoikeudessa

Ampujana toiminut B kertoi käräjäoikeudessa metsästyksenjohtajan määränneen kaikkien metsästäjien passipaikat, ampumasektorit sekä koiramiesten lähtöpaikat. B itse oli ollut luvallisen metsästysalueen puolella ja luullut tienneensä, missä rajalinja kulkee. Hän oli ampunut vasan, koska oli ollut ampumahetkellä varma, että vasa oli omalla puolella. Hän tunsi alueen ja oli itsekin toiminut metsästyksenjohtajana noin kymmenen vuoden ajan. B ei uskonut, että metsästyksenjohtajalla olisi ollut häntä parempi tieto rajalinjan suunnasta.

Metsästyksenjohtaja kertoi käräjäoikeudessa, että hirviporukka oli kokoontunut hänen pihaansa katsomaan kartalta passipaikat ennen metsästyksen aloittamista. Kyseinen hirviporukka oli metsästänyt yhdessä noin 30 vuoden ajan ja ollut aina tarkka metsästysalueensa rajoista. Metsästyksenjohtaja oli luottanut siihen, että jokainen hirviporukan jäsen tuntee metsästysalueen rajat. B oli kertonut metsästyksenjohtajalle kaadon jälkeen ottaneensa yhteyttä yhteismetsän toimitusjohtajaan, mihin metsästyksenjohtaja oli luottanut.

Käräjäoikeuden ratkaisu

Käräjäoikeus lähti ratkaisussaan siitä, että metsästyksenjohtajan olisi, toimiakseen riittävän huolellisesti, täytynyt nimenomaisesti osoittaa B:lle passipaikka, ampumasektorit ja näyttää kartalta metsästysalueen rajat ja että hänen olisi täytynyt jälkikäteen arvioida kaadon laillisuutta ja kaadon jälkeen ilmoittaa asiasta poliisille.

Metsästyksenjohtaja valitti hovioikeuteen

Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden mainitsemia suoranaisia velvollisuuksia ei ole sisällytetty lain tai asetuksen säännöksiin eikä niiden tekemättä jättämisen perusteella voida suoraan katsoa, että metsästyksenjohtaja olisi toiminut vastoin hänelle säädettyjä velvollisuuksia. Tai että hän muutoin olisi toiminut tehtävässään huolimattomasti.

Metsästyksenjohtajan toimintaa oli siten arvioitava lähinnä yleisten huolellisuutta koskevien näkökohtien perusteella.

HO totesi, että B:n ja metsästyksenjohtajan kertomusten perusteella asiassa oli sinällään selvitetty, että metsästyksenjohtaja oli metsästyspäivän aamuna määrittänyt kaikkien jahtiin osallistuneiden metsästäjien passipaikat sekä osoittanut ampumasektorit kartalta.

Oikeuskirjallisuudessa todetun ja todistaja T1:n kertomuksen perusteella metsästyksenjohtajan voitiin katsoa tältä osin toimineen tosiasiallisten hirvenmetsästystä koskevien käytäntöjen mukaisesti.

HO katsoi jääneen näyttämättä, että metsästyksenjohtaja olisi jättänyt tahallaan tai huolimattomuudesta suorittamatta hänelle metsästysasetuksen 23 §:ssä säädettyjä metsästyksenjohtajan tehtäviä.

Syyte hylättiin ja valtio velvoitettiin korvaamaan metsästyksenjohtajan oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!