Luuli ampuvansa erauspentua – olikin alle vuoden ikäinen pentu

Metsästäjä-lehti julkaisee ja käsittelee ”Rikos ja rangaistus” -palstalla ajankohtaisia, riistaan, metsästykseen, yhdistystoimintaan sekä aseisiin liittyviä oikeustapauksia. Tapaukset on koonnut asianajaja Panu Hiidenmies Applex asianajotoimistosta.

Metsästäjää syytettiin törkeästä metsästysrikoksesta tämän ammuttua alle vuoden ikäisen karhunpennun. 

Metsästäjää oli pyydetty avuksi ampumaan yksin liikkunut erauspentu, jollaisen pyytämiseen oli ollut lupa. Karhu oli liikkunut yksin, eikä metsästäjällä ollut kertomansa mukaan syytä epäillä, etteikö kyse olisi ollut koko kesän ajan kyseisellä alueella yksin liikkuneesta erauspennusta.

Ennen ampumista metsästäjä oli nähnyt lyhyesti karhun noin 100 metrin etäisyydeltä ja tullut johtopäätökseen, että se on erauspentu. Ajon jälkeen karhu tuli metsästäjästä noin 20 metrin päähän, jolloin metsästäjä ampui sitä kahdesti. Toinen henkilö ampui tämän jälkeen lopetuslaukauksen. 

Karhua ensin ampunut metsästäjä havaitsi karhun olevan pienikokoinen erauspennuksi. Metsästäjä itse pyysi viranomaiset paikalle tilannetta selvittämään, eikä hän pyrkinyt salailemaan tapahtunutta. 

Syytteen mukaan metsästäjä oli toiminut tahallaan tai ainakin törkeän huolimattomasti, ja hänelle vaadittiin vähintään kolmen vuoden metsästyskieltoa törkeästä metsästysrikoksesta. Myös takavarikoitu karhu vaadittiin menetettäväksi valtiolle, samoin ampumiseen käytetty kivääri lippaineen ja suojapusseineen.

Metsästäjä myönsi ampuneensa karhun, mutta kiisti tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden ja vaati syytteen hylkäämistä. Metsästäjä ei kertomansa mukaan ollut tiennyt karhun olleen alle vuoden ikäinen. Hän vetosi myös siihen, ettei karhun ikää ollut selvitetty luotettavalla tavalla, koska pelkkä karhun koko ei varmuudella kerro karhun ikää. 

Käräjäoikeus arvioi karhun ikää ja metsästäjän menettelyä

Asiassa oli riidatonta, että metsästäjä oli ampunut kyseisen karhun. Riidanalaista sen sijaan oli, oliko karhu alle vuoden ikäinen, oliko metsästäjä toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti ja oliko tekoa pidettävä kokonaisuutena arvioiden törkeänä. 

Käräjäoikeus totesi kaikkien Luonnonvarakeskuksen lausunnon seikkojen viittaavan siihen, että karhu oli ollut alle vuoden ikäinen. Iän arvioinnissa vaikutti muun muassa karhun paino, joka oli noin 20 kiloa. Erauspennut painavat lausunnon mukaan yleensä 43–125 kiloa. Karhulla oli vielä maitohampaita, ja sen etutassun leveys oli pienempi kuin erauspennuilla tavallisesti on. Käräjäoikeus katsoikin näytetyksi, että kyse on alle vuoden ikäisestä pennusta. 

Tahallisuutta arvioidessaan käräjäoikeus totesi, ettei mikään viitannut siihen, että metsästäjä olisi tahallaan ampunut alle vuoden ikäisen karhun. Arvioitavana oli siten se, oliko toimittu törkeän huolimattomasti.

Käräjäoikeus totesi metsästäjälle kuuluvan korostuneen huolellisuusvaatimuksen, ja jos metsästyksen kohde ei ole täysin selvä, metsästäjä ei saa toteuttaa metsästystoimia ennen kuin on varmistunut kyseessä olevan luvallinen eläin. Vaikka metsästäjän toiminnassa ei tavanomaisesti arvioituna olisikaan moitittavaa, korostunut huolellisuusvelvoite voi silti aiheuttaa vastuun muodostumisen. Alle vuoden ikäinen karhu on aina rauhoitettu, mikä korostaa metsästäjälle asetettua huolellisuusvaatimusta. Käräjäoikeus totesi, että metsästäjän menettely karhun ampumisessa oli ollut törkeän huolimatonta. 

Kokonaisuutena tekoa arvioidessaan käräjäoikeus päätyi siihen, ettei kyse ollut törkeästä metsästysrikoksesta vaan perusmuotoisesta metsästysrikoksesta. Tätä puolsi muun ohella se, että metsästäjä oli edesauttanut asian selviämistä ilmoittamalla epäilystä karhun iän suhteen heti viranomaisille. Metsästysrikosta ei siis pidetty törkeänä, vaikka huolimattomuus olikin ollut törkeää. 

Koska alle vuoden ikäinen karhu on erityisen suojeltu kohde, katsoi käräjäoikeus, että teosta oli määrättävä vankeusrangaistus. Metsästäjälle määrättiin 60 päivän ehdollinen vankeusrangaistus. Kohtuullisena metsästyskiellon pituutena käräjäoikeus piti 1,5 vuotta. Takavarikoitu kivääri lippaineen ja suojapusseineen määrättiin menetettäväksi valtiolle, samoin kuin jo takavarikoitu ammuttu karhu. 

Hovioikeus koventaa tuomiota 

Metsästäjä valitti tuomiostaan hovioikeuteen. Tiheässä metsämaastossa yksin liikkuneen karhun koon hahmottaminen oli ollut nopeassa metsästystilanteessa vaikeaa. Pitkäkarvainen ja tiheäturkkinen karhu oli näyttänyt isokokoisemmalta kuin mitä se todellisuudessa oli ollut. Metsästäjä katsoi, ettei hänen menettelynsä ollut osoittanut välinpitämättömyyttä eikä ilmeistä piittaamattomuutta. Hänen mukaansa kyse olisi enintään metsästysrikkomuksesta eikä metsästysrikoksesta. 

Käräjäoikeudessa esillä olleiden seikkojen lisäksi hovioikeudessa todisteena esitetty hammassementtianalyysiin perustunut lausunto puolsi sitä, että karhu oli ollut alle vuoden ikäinen. 

Teon huolimattomuutta arvioidessaan hovioikeus totesi, että alle yksivuotiaan pennun ja yli yksivuotiaan erauspennun erottaminen toisistaan voi olla haastavaa. Karhun koko huomioiden metsästäjän ei olisi pitänyt ampua ennen varmistumista siitä, onko kyse erauspennusta vai ei. Koska hän ei ollut näin toiminut, hovioikeus katsoi huolellisuusvelvollisuutta rikotun. Kokeneena karhun metsästäjänä hänellä olisi ollut kyky sitä noudattaa. Hovioikeuden mukaan metsästäjä oli ottanut tietoisen riskin siitä, että karhu voi olla alle vuoden ikäinen pentu ja päätyi huolimattomuuden arvioinnissa samaan lopputulemaan kuin käräjäoikeus. 

Se, että metsästäjä oli ollut luvallisessa karhunpyynnissä ja hänelle oli taustatietona kerrottu alueella jo pidempään liikkuneesta erauspennusta, voisivat hovioikeuden mukaan puoltaa sitä, että metsästysrikosta ei olisi kokonaisuutena arvioituna pidettävä törkeänä. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi kuitenkin metsästäjän syyllistyneen törkeään metsästysrikokseen.

Hovioikeus painotti arvioinnissaan karhun erityistä suojeluarvoa. Korostunutta huolellisuusvelvollisuutta oli rikottu ampumalla huomattavan pienikokoinen alle vuoden ikäinen pentu, joka on aina rauhoitettu. Hovioikeuden perustelujen mukaan kielto olla metsästämättä rauhoitettua eläintä samoin kuin velvollisuus selvittää metsästyksen kohde ovat keskeisimpiä metsästyksen huolellisuusarvioinnin kriteereitä. 

Hovioikeus pidensi metsästäjälle määrättyä ehdollista vankeusrangaistusta metsästysrikoksen törkeän tekomuodon takia neljään kuukauteen, ja metsästyskielto määrättiin kestämään kolme vuotta.