Kannanhoidollinen karhunpyynti aukesi sittenkin
Suomen riistakeskus myönsi kannanhoidolliset poikkeusluvat yhteensä 182 karhun pyyntiin syksylle 2026.
Päätökset nojasivat korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) alkukesällä antamaan ennakkoratkaisuun. Monella taholla odotetiin jännityksellä, miten luvista aiemmin valittaneet järjestöt reagoisivat päätöksiin. Lopputulema oli monelle yllätys.
Tätä kirjoitettaessa elokuun 20. päivä on valjennut ja karhun metsästyskausi on alkanut kahden vuoden tauon jälkeen. Pyyntiin lähdettiin riistakeskuksen 18 myönteisen päätöksen turvin karhukannan itäisellä ja keskisellä hoitoalueella. Lupamäärä oli maltillinen suhteessa karhun kanta-arvioon ja luvat kohdennettiin haasteellisimmille alueille KHO:n linjauksen mukaisesti.
Luvat perustuivat konkreettisiin ongelmiin
Kannanhoidollinen metsästys alkoi alueilla, joilla oli osoitettavissa tiheä ja kasvava, haittoja aiheuttanut karhukanta. Tällöin ongelmaan oli KHO:n ratkaisun mukaisesti mahdollista puuttua ennakoivasti.
Ongelmat olivat luvan saaneissa hakemuksissa konkreettisesti osoitettu. Niitä olivat esimerkiksi ihmisille aiheutuneet turvallisuusriskit. Lisäksi oli selvitetty, onko karhujen aiheuttamiin ongelmiin ollut olemassa muita tyydyttäviä ratkaisuja. Poikkeuslupien luonne oli ymmärretty ja saapuneet hakemukset olivat hyvin laadittuja.
Kielteiset päätökset perustuivat siihen, ettei lupien myöntämiselle katsottu löytyvän hakemusalueella riittävästi ennakkoratkaisun mukaisia ongelmia. Lisäksi karhukannan hoitosuunnitelmassa eri alueille asetetut tavoitteet ohjasivat päätösharkintaa läntisen Suomen osalta.
Vain yhdestä luvasta valitettiin
Hakemukset ja päätökset, vaikka ne tukeutuvatkin KHO:n ratkaisuun, ovat aina tapauskohtaisia. Ennakkoon odotettiin, että riistakeskuksen myönteisten päätösten perusteita kyseenalaistettaisiin ja niihin haettaisiin linjausta valittamalla. Näin ei yllättäen kuitenkaan käynyt, vain Lieksaan myönnetystä luvasta tehtiin valitus.
Lieksan valituksessa kyseenalaistettiin poikkeuslupaan perustuvan saaliin haltuunotto. Suomalaiseen metsästykseen kuuluu saaliin hyödyntäminen lihana, taljana tai muina metsästysmuistoina ja vaade herätti voimakasta keskustelua.
Itä-Suomen hallinto-oikeus ei määrännyt lupaa täytäntöönpanokieltoon ja Lieksassa kaadettuja karhuja ei tarvitse jättää metsään. Ratkaisu valitukseen tulee vuodenvaihteessa.
Kuinka jatkossa?
Tulevilla kausilla jää nähtäväksi, haastetaanko kannanhoidollisia poikkeuslupia valitusten kautta laajemmin. Myös mahdollinen karhun kiintiöpyynnin toteutuminen eteläisessä Suomessa selviää aikanaan.
Nyt syksyllä 2026 karhuja pyydetään poronhoitoalueella kiintiöiden perusteella ja muualla Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla.