Suurin osa Suomessa myytävästä riistalihasta tulee ulkomailta

Tullin tietokannan mukaan vuosina 2008–2025 Suomeen tuodun riistalihan ja muden syötävien osien tilastoarvo oli noin 100 miljoonaa euroa. Tuontia kirjattiin 39 maasta, mutta monen maan osuus jäi muutamiin kiloihin.

Kyseessä on jäähdytetty tai jäädytetty riistan liha, lukuun ottamatta kanin-, jäniksen- ja sianlihaa. Villisianliha ei siis sisälly näihin lukuihin. Tilastossa ei ole myöskään eroteltu eläinlajeja tai metsästettyjä ja tarhattuja eläimiä.

Kolmen suurimman alkuperämaan, Uuden-Seelannin, Viron ja Ruotsin, osuus tuonnista oli 82 prosenttia. Oseaniasta ja Euroopasta tuli yhteensä 99,7 prosenttia. Afrikan, Amerikan ja Aasian osuudet jäivät pieniksi.

Huippuvuonna lähes puolitoista miljoonaa kiloa

Riistalihaa tuotiin vuosittain keskimäärin noin 845 000 kiloa, mutta tuontimäärät vaihtelivat huomattavasti vuosittain: vuoden 2009 noin 297 000 kilosta vuoden 2016 lähes 1,5 miljoonaan kiloon.

Viime vuonna Suomeen tuotiin noin 668 000 kiloa riistaa, jonka tilastoarvo oli 5,4 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin 12 prosenttia, mutta jäi selvästi tarkastelujakson keskiarvon alapuolelle.

Uusi-Seelanti selvästi suurin

Uudesta-Seelannista tuotiin 18 vuoden aikana lähes 7,7 miljoonaa kiloa eli 50,5 prosenttia koko määrästä. Lihan tilastoarvo oli 39,6 miljoonaa euroa.

Toiseksi merkittävin alkuperämaa oli Viro, josta tuotiin noin 2,6 miljoonaa kiloa, arvoltaan 24,5 miljoonaa euroa. Ruotsin vastaavat luvut olivat noin 2,3 miljoonaa kiloa ja 18,5 miljoonaa euroa.

Alankomaat sijoittui neljänneksi noin 1,2 miljoonalla kilolla ja 5,9 miljoonan euron tilastoarvolla. Espanjasta tuotiin noin 551 000 kiloa, arvoltaan 2,2 miljoonaa euroa.

Maiden merkitys vaihteli ajan mittaan. Uuden-Seelannin tuonti oli vuonna 2025 noin 260 000 kiloa ja Viron noin 223 000 kiloa. Ruotsin määrä jäi samana vuonna noin 36 000 kiloon.

Kilohinnassa suurta vaihtelua

Koko jakson keskimääräinen hinta oli 6,50 euroa kilolta. Uuden-Seelannin 5,16 euroa, Viron 9,62 euroa, Ruotsin 8,22 euroa, Alankomaiden 5,11 euroa ja Espanjan 3,99 euroa.

Eroa selittävät muun muassa tuonnin koostuminen eri eläinlajeista, ruhonosista ja tuotteista. Myös luullisen ja luuttoman lihan osuudet vaihtelevat. Tilastoarvosta laskettu kilohinta ei myöskään ole vähittäiskaupan myyntihinta. Koko jakson luvut ovat lisäksi eri vuosien nimellisiä euroarvoja, joita ei ole korjattu inflaatiolla.

Uudessa-Seelannissa hirvieläimiä kasvatetaan laitumilla

Uusi-Seelanti on maailman suurin tarhatun hirvieläinlihan tuottaja. Kaupallinen hirvieläintarhaus alkoi vuonna 1970, jolloin myönnettiin ensimmäinen tarhauslupa. Valtaosa Uuden-Seelannin tarhatusta hirvieläinlihasta saadaan saksanhirvistä sekä saksanhirven ja vapitin risteytyksistä. Maassa tarhataan myös kuusipeuroja.

Monet hirvieläimiä kasvattavat tilat ovat pinta-alaltaan 250–1 000 hehtaaria. Samoilla tiloilla kasvatetaan usein myös lampaita ja nautoja. Hirvieläimiä siirretään laitumelta toiselle, jotta kasvusto ehtii uusiutua.

Vuonna 2024 Uudessa-Seelannissa oli arviolta noin 709 000 tarhattua hirvieläintä. Kyseisenä vuonna maasta vietiin noin 15,5 miljoonaa kiloa hirvieläinlihaa, arvoltaan noin 205 miljoonaa Uuden-Seelannin dollaria, mikä vastaa hieman yli 100 miljoonaa euroa.

Viennistä 43 prosenttia suuntautui Pohjois-Amerikkaan ja 23 prosenttia Eurooppaan. Aasian ja muiden alueiden osuus oli yhteensä 34 prosenttia.

Myös lähimaat vievät riistalihaa

Ruotsin riistalihan vienti oli vuosina 2008–2025 keskimäärin noin 368 000 kiloa vuodessa, arvoltaan keskimäärin noin 34,6 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin kolme miljoonaa euroa. Nämä luvut eivät sisällä villisianlihaa.

Viron vienti oli keskimäärin noin 369 000 kiloa vuodessa ja arvo noin 2,8 miljoonaa euroa.

Suomessa riistalihan kysyntä ylittää tarjonnan

Syitä suurelle riistalihan tuonnille ovat todennäköisesti Suomen suhteellisen pienet saalismäärät ja se, että suhteellisen pieni osuus saaliista on kuluttajien saatavilla.

Taloustutkimuksen kyselyn (2023) mukaan 68 prosenttia suomalaisista haluaisi löytää riistalihaa ruokakaupasta. Vastaajista 57 prosenttia haluaisi syödä nykyistä enemmän riistalihaa ja 69 prosenttia oli sitä mieltä, että riistaliha on eettisin ja ilmastokestävin liha. Kuitenkin vain 20 prosenttia koki, että riistalihaa on helppo saada.

Vertailuna voidaan todeta, että kaudella 2023–2024 Suomessa kaadetuista hirvieläimistä myyntiin päätyi arviolta noin 280 000 kiloa luullista lihaa, jonka arvo oli noin 2,4 miljoonaa euroa (alv 0 %). Se vastasi noin kolmea prosenttia kaadetuista hirvistä ja kahdeksaa prosenttia kaadetuista valkohäntäpeuroista.