Sikarutto saapui Suomeen

Afrikkalainen sikarutto onnistuttiin pitkään pitämään poissa maastamme päättäväisin toimenpitein, joista vähäisin ei ole metsästäjien panos villisikakannan rajoittamiseen. 

Nyt hyvä tuuri kuitenkin loppui. Kun ensimmäiset ruttoon kuolleet eläimet löydettiin, Ruokaviraston johdolla aloitettiin torjuntatoimet. Kirjoitushetkellä ruttoon kuolleita sikoja on alueelta löytynyt jo yli 30.

Edellä mainittuja torjuntatoimia olemme harjoitelleet jo useamman vuoden. Meidän metsästäjien tehtävänä on nyt noudattaa tinkimättä ohjeita sekä määräyksiä, joita Ruokavirasto ja ministeriö meille antavat. On selvää, että tilanne vaikuttaa tartunta-alueella voimakkaasti kaikkeen elämään, myös metsästykseen. Mutta vaihtoehtoa ei ole: nyt on pyrittävä pääsemään taudista eroon niin pian kun se suinkin on mahdollista. 

Muutaman vuoden takaiset kokemukset Ruotsista osoittavat, että hyvissä olosuhteissa ja alusta alkaen määrätietoisesti toimien afrikkalaisesta sikarutosta voidaan päästä eroon. Tämä edellyttää sitä, että kaikki ottavat asian vakavasti ja ohjeita oikeasti noudatetaan. 

Verrattuna Ruotsin kokemaan meillä on erityishankaluutena taudinpurkauksen sijainti. Se on mitä todennäköisimmin suurimmalta osin Venäjän puolella. Meillä ei ole tietoa siitä, tehdäänkö rajan takana mitään. Pahimmillaan tästä voi muodostua pitkäaikainen riesa. 

Vaikka saisimme tilanteen hallintaan omalla puolellamme, on mahdollista, että uusia tapauksia tulee rajan yli jatkossakin. Nykyisessä maailmantilanteessa on epäselvää, onko Venäjän puolella mahdollisuuksia tai edes halua torjuntatoimiin. Yritetään kuitenkin tehdä kaikki se, mitä yhteisvoimin Ruokaviraston johdolla Suomen rajojen sisällä on tehtävissä.