Metsä ja kulttuuri kohtaavat

Vieraskynä
Jyrki Anttila | Kirjoittaja on metsästystä harrastava tenori.
Julkaistu9.11.2023

Upea metsästys- ja konserttikiertue Kainuussa ja pohjoisessa täyttivät mukavasti syyskuun kaksi viikkoani.

Kuusi konserttia kahden viikon aikana kuudella eri paikkakunnalla: Sotkamossa, Pudasjärvellä, Puolangalla, Oulussa, Rovaniemellä ja Kuusamossa. Välipäivät nautin Kainuun maisemista ja sain hiukan saaliistakin. Muutama lintu ja pari jänistä kertyi reppuun.

Metsästysharrastukseni alkoi jo kahdeksanvuotiaana, kun pääsin naapureiden mukana jänisjahtiin. Jäin heti koukkuun. Suoritin 12-vuotiaana metsästäjätutkinnon ja siitä saakka metsästys on kuulunut syksyni odotetuimpiin hetkiin.

Työssäni joudun harjoittelemaan paljon ja suurimpia roolejani olen harjoitellut jopa neljän vuoden ajan ennen niiden esittämistä. Tähän jatkuvaan harjoitteluun parhaimpia rentoutumiskeinoja ja nollaamishetkiä ovat nämä juurevat päivät suomalaisessa metsässä, milloin sateessa, milloin kirpeässä pakkassäässä tai auringonpaisteessa. 

Metsä tarjoaa aivoilleni puhdistumista ja parantaa keskittymiskykyäni. Kertaan usein konserttieni kappaleiden sanoja kulkiessani upeissa maisemissa ja näin metsä tavallaan antaa laulujeni tulkintaan syvyyttä ja väriä. Konserteissa laulaessani palaavat maisemat usein mieleeni. 

Olen kiertänyt 35-vuotisjuhlavuoteni kunniaksi konsertilla, jossa esitän Tapio Rautavaaran ja Mauno Kuusiston hienoja lauluja. Rakovalkealla ja Kaunis kotimaani soivat vieläkin syvemmällä tunteella, kun ennen konsertteja on samoillut suomalaisessa korvessa. Nämä tunteet välittyvät yleisölle.

Laulamisessa ja metsästämisessä on myös jotain samaa. Molemmat vaativat hyvää keskittymistä. Kuljit sitten koiran kanssa tai ilman, niin aistien pitää olla valppaana.

Kainuussa pääsin kokemaan ensimmäistä kertaa kuninkuuslajia, suomenpystykorvan avulla metsästämistä. Teeri oli hyvällä haukulla puussa istumassa, mutta oma virheliikkeeni vei teeren mennessään. Vaikka minulle juuri oli sanottu, että sivuttaisliikettä tulee välttää. Onneksi maineeni pelastui seuraavana päivänä, kun sain kaksi teertä, tosin ilman koiraa tällä kertaa. Ja jäniskin pääsi reppuuni.

Nämä mukavat metsästyspäivät antavat taas voimaa kolmeen tulevaan viikkoon, jotka ovat täynnä esityksiä ja harjoituksia. Sitten pääsen takaisin Puolangalle viiden päivän jahtireissulle. Työtä jaksaa, kun tietää pääsevänsä maastoon uurastuksen jälkeen. Metsä antaa voimaa, myös kulttuuriin.

Lisää samasta aiheesta