Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä tapetilla tasa-arvo

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo nousivat esiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä, jonka mukaan Suomen riistakeskus edisti velvollisuuksiensa mukaisesti yhdenvertaisuuden toteutumista julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan. Myös metsästysseurojen tulee kiinnittää asiaan huomiota säännöissään.

Kuva Asko Hämäläinen
Julkaistu18.1.2021

Metsästyslain 8 §:n (ns. vapaa metsästysoikeus pohjoisen Suomen valtion mailla) alueella hirven pyyntilupahakemuksia käsiteltäessä tarkastellaan pyyntilupahakemuksen perusteena olevien ampujien muita metsästysmahdollisuuksia. Prosessin aikana Suomen riistakeskus tarkasteli erään pyyntilupahakemuksen naispuolisen ampujan muuta metsästysmahdollisuutta metsästysseurassa, jonka hirviseurueen säännöt mahdollistivat hirvijahtiin osallistumisen vain asevelvollisuuden suorittaneilta metsästäjiltä.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) toteaa ratkaisussaan, että hirviseurueen käytäntö, joka asetti jäsenet eriarvoiseen asemaan asevelvollisuuden suorittamisen perusteella, on yhdenvertaisuuslain vastainen. KHO katsoo lisäksi, että: ”Metsästysyhdistyksen hirviseurueen mainittu käytäntö oli myös omiaan tosiasiallisesti estämään yhdistyksen naisjäsenten osallistumisen hirvieläinten metsästykseen, koska naisilla ei Suomessa ollut asevelvollisuutta ja koska useimmat naiset eivät olleet suorittaneet vapaaehtoista asepalvelusta.” Ja näin metsästysyhdistyksen käytännön katsotaan olevan naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain vastainen.

Ratkaisun perusteella metsästysseurojen on syytä tarkastella sääntöjään yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden näkökulmista.

Ratkaisussa todetaan, että Suomen riistakeskus on velvollinen julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. KHO katsoo, että: ”Näiden laissa säädettyjen edistämisvelvollisuuksien seurauksena Suomen riistakeskus viranomaisena toimiessaan ei saanut nojautua päätöksensä perusteena seikkaan, joka edes välillisesti merkitsisi yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain kieltämän syrjinnän sallimista.”

Lopputulemana KHO katsoi, että Suomen riistakeskuksen tulkinta tilanteessa oli oikea, eikä voitu katsoa, että syrjivän käytännön seurauksena ampujalla ei olisi muuta metsästysmahdollisuutta seurassaan.

Käynnissä olevassa Metsähallituksen hirvenmetsästyksen aluelupien haussa Suomen riistakeskus toivoo hakijoilta tarkkuutta ampujaluettelon tietojen täyttämisessä, sekä muun metsästysmahdollisuuden perinpohjaista tarkastelua.

Päätös kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit