Etelän lumikinokset ovat kauriille haaste

Lunta on nyt ollut poikkeuksellisen paljon Etelä-Suomessa, mikä tulee vaikuttamaan metsäkauriskantojen verotuskestävyyteen. Saalismääriä pitäisi pudottaa, jos kannan halutaan pysyvän aikaisemmalla tasolla.

TekstiMikael Wikströmkuva Asko Hämäläinen
Julkaistu25.1.2021

Suomen suurin lumensyvyys oli hiljattain etelärannikolla, jossa Forecan mukaan oli lunta noin 25–55 senttiä. Se on poikkeuksellisen paljon. Lumensyvyyden tiedetään heikentävän metsäkauriskantaa. Jos lumipeite on paksu, talven kuolleisuus kasvaa ja seuraavan kevään vasatuotto pienenee. Jos syntyvyys on suurempi kuin metsästyksen ohella tapahtuva kuolleisuus, kantaa voidaan verottaa kestävästi.

Kannan metsästettävällä nettotuottavuudella eli verotuskestävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon kannasta voidaan poistaa, jotta kannan koko pysyisi seuraavana vuonna samana. Lumitilanne vaikuttaa selkeästi metsäkauriskannan verotuskestävyyteen. Mitä enemmän ja pidempään on lunta, sitä pienempää verotusta metsäkauriskanta kestää.

Lumen paksuuden ja verotuskestävyyden yhteys

Vertailemalla maalaskentatuloksia ja saalistietoja Ilmatieteen laitoksen lumitilastoihin voidaan hahmotella lumen vaikutuksia verotuskestävyyteen. Esimerkiksi Uudenmaan läntisellä rannikolla kauriskannan verotuskestävyys on ollut noin 30 prosenttia, jos lunta on 5 senttiä. Jos lunta on ollut 30 senttiä, verotuskestävyys on laskenut noin 10 prosenttiin. Hyvin runsaslumisina, yli 40 sentin lumipeitteen talvina kauriskanta ei ole kestänyt verotusta lainkaan.

Talven keskimääräinen lumensyvyys ja metsäkauriskannan verotuskestävyys Uudenmaan läntisellä rannikolla 2000–2018 (r = -0,53, P < 0,05). (Aineisto: Ilmatieteen laitoksen lumitilastot, maalaskentatulokset ja saalistilastot.)

Tämän talven erittäin runsaan lumipeitteen takia metsäkauriskanta ei monessa paikassa kestä verotusta ilman, että kanta pienenee merkittävästi.

Hyötyä tehokkaasta talviruokinnasta

Metsäkauriita voidaan auttaa pärjäämään talven yli järjestämällä jatkuvaa ja tehokasta tukiruokintaa, joka tasoittaa kannan nettokasvun vaihtelua eri vuosien välillä. Etelärannikolla tähän saakka suoritettu talviruokinta ei ilmeisesti ole laajassa kuvassa ollut riittävää. Suuret vuosittaiset vaihtelut metsäkauriskannan verotuskestävyydessä ja korrelointi lumensyvyyteen osoittaa, että riistaruokinnalla ei ilmeisesti ole ollut suurta merkitystä kantojen metsästettävään nettokasvuun Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Metsäkauriskannan verotuskestävyys korreloivat Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla maalaskentatulosten ja saaliin perusteella (r = 0,90, P < 0,001).

Talviruokintaa on tärkeää jatkaa, kunnes luontaista tuoretta ravintoa on kevään tullen saatavilla. Kauriin ruuansulatus ei pysty nopeasti sopeutumaan karkeaan ravintoon, jos ruokinta lopetetaan keskellä talvea. Lisäksi rehun tulee olla hyvälaatuista ja monipuolista, eikä ruokintapaikan sijainnin tulisi houkutella eläimiä ylittämään liikennöityjä teitä. Ravintoa kannattaa tarjota monessa eri paikassa, jottei samalle ruokinnalle keräänny paljon eläimiä. Näin riski tautien leviämiseen ja maaston kulumiseen pienenee.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Esimerkki verotuskestävyyden laskemisesta

Alueen kannan koko oli 94 metsäkaurista maaliskuun alussa vuonna 2019 ja saman kauden saalis 16 kaurista. Vuoden 2020 maaliskuun alussa kannan koko on 102 kaurista.

Tästä voidaan laskea kannan verotuskestävyys: (102+16-94)/94 = 25,5 prosenttia. Jotta kannan koko olisi taas ollut 94 metsäkaurista maaliskuun alussa 2020, kauriita olisi siis voitu kaataa 25,5 prosenttia maaliskuun 2019 kannan koosta eli 24 metsäkaurista.

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!