Metsäpeurakanta kasvussa
Suomenselän metsäpeurojen talvehtimisalueelta Etelä-Pohjanmaalta löytyi Luonnonvarakeskuksen kevättalvella toteuttamissa lentolaskennoissa lähes kaksituhatta peurayksilöä. Kanta on kasvanut kolmanneksella edellisestä laskennasta. Myös Kainuun metsäpeurakanta osoitti hienoisia elpymisen merkkejä pitkään jatkuneen taantuman jälkeen.
Metsäpeurat laskettiin helmi-maaliskuussa helikopterista niin sanottuna totaalilaskentana, jossa pyrittiin löytämään kaikki talvehtivat laumat. Samalla tokat valokuvattiin kannan rakenteen tarkempaa selvittämistä varten. Laskennat saatiin vietyä läpi poikkeuksellisen hyvissä oloissa. Hankalissa lumiolosuhteissa laskennat joudutaan pahimmillaan keskeyttämään.
Suomenselän metsäpeurat on saatu laskettua noin kolmen vuoden välein. Kainuussa laskennat ovat onnistuneet lähes vuosittain.
Laskenta-alueet määräytyivät esikartoituksen perusteella. Metsästäjiltä ja muilta paikallisilta asukkailta saadut havaintotiedot olivat tässä merkittävässä roolissa. Lisäksi hyödynnettiin GPS-pannoitetuista metsäpeuroista saatuja paikannuksia ja maastohavainnointia.
Muuttuvat talvilaitumet
Metsäpeurat vaihtavat talvilaitumiaan tyypillisesti muutaman vuoden välein. Muuttohaluille on hyvä syy; talviset metsäpeuratokat ovat riippuvaisia hitaasti uudistuvasta jäkälästä. Uudelle alueelle ilmestyvät tulokkaat eivät jää huomaamatta. Vaikka eläimiä ei pääsisi näkemään, paljastavat lumeen ilmestyneet kaivuukuopat ruokavieraiden läsnäolon.
Pohjanmaalla suurimmat peuratiheydet löytyivät tänä vuonna Kuortaneen, Menkijärven ja Lapuan alueelta sekä Kauhavan, Voltin ja Kortesjärven välisiltä kallioisilta jäkäläkankailta. Suomenselän metsäpeurat ovat viime vuosina hivuttautuneet hiljalleen kohti länttä. On mahdollista, että jo ensi talvena Lapuanjoen länsipuolella tehdään runsaammin peurahavaintoja.
Kainuun metsäpeurat talvehtivat pääosin Ristijärven Hiisijärven ja Kuhmon Vuosangan välisellä alueella sekä Sotkamossa Huhtikankaan, Tipasojan ja Nimisenkankaan harjualueilla.
Talvehtivassa metsäpeuralaumassa voi olla kymmeniä, joskus satakin yksilöä. Kesäksi metsäpeurat levittäytyvät vasomaan laajalle alueelle soiden ja metsien muodostamaan maisemamosaiikkiin.
Vasatuotto hyvä
Lentolaskennassa havaittu vasojen osuus Suomenselän metsäpeurakannasta oli 13,5 prosenttia ja Kainuussa puoli prosenttiyksikköä parempi. Tulosta voi pitää vähintäänkin kohtuullisena; metsäpeurakannan kasvun teoreettinen maksimivauhti on vain parisenkymmentä prosenttia vuodessa.
Tahti on huomattavasti maltillisempi kuin muilla luonnonvaraisilla hirvieläimillämme, jotka saavat lajista riippuen kaksos- tai jopa kolmosvasoja. Metsäpeurakannan matala kasvupotentiaali on osasyy lajin ahdinkoon; hitaasti lisääntyvänä se on herkkä kuolleisuuden kasvulle. Metsäpeurakantaa rajoittavat suurpedot ja liikenne sekä sopivien elinympäristöjen vähyys.
Vasatuoton seurantaa kehitetään Suomenselällä
Pelkkä lentolaskenta ei anna riittävää kuvaa metsäpeurakannan tilasta. Siksi Suomen riistakeskus kehittää vapaaehtoisvoimin tehtävää syksyistä vasatuoton seurantaa, joka tarjoaa tietoa muun muassa vasakuolleisuuden ajoittumisesta. Tietoja voidaan tulevaisuudessa käyttää kanta-arvioinnin täydentäjänä. Kehitystyö on aloitettu osana MetsäpeuraLIFE-hanketta, ja peura-alueiden metsästäjillä on siinä merkittävä rooli. Luonnonvarakeskus jatkaa metsäpeuran vasatuoton seurantaa maastolaskennoin.
