Kohti tarkempaa valkohäntäpeurakannan arviota
– yli 10 000 peurahavainnon voimin
Seitsemän riistanhoitoyhdistyksen alueella aloitettiin syksyllä 2020 kokeilu, jossa metsästyksen yhteydessä tehdyt valkohäntäpeuran näköhavainnot kirjataan Oma riista -palveluun. Tiedot tarkentavat valkohäntäpeuran kanta-arviota Oma riistan uuden toiminnon avulla.
Valkohäntäpeura on puhuttanut viime vuosien aikana enenevissä määrin niin valtakunnallisissa medioissa kuin metsästäjäpiireissä – eikä suotta. Luonnonvarakeskuksen 2020 julkaiseman kanta-arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on kuluneen kymmenen vuoden aikana kasvanut hieman yli 50 000 eläimen kannasta noin 109 000 eläimeen.
Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto ryhtyivät vuonna 2017 selvittämään, millä keinoilla kanta-arviota voitaisiin tarkentaa ja millaista tietoa erityisesti tarvitaan. Selkein tarve oli valkohäntäpeurakannan alueelliselle rakennetiedolle eli ikä- ja sukupuolijakaumalle.
Tuolloin lähdettiin testaamaan kolmea eri tapaa. Näitä olivat riistakamerat, papanoista kerätyt DNA-näytteet sekä metsästäjien jahdin yhteydessä kirjaamat näköhavainnot.
Metsästäjien kirjaamat näköhavainnot todettiin toimivimmaksi keinoksi valtakunnallisen kannanarvion tarkentamiseen. Niinpä Oma riistaan rakennettiin tarvittavat ominaisuudet vuonna 2019. Havaintoja on voinut kirjata aiemminkin, mutta havainnot ovat olleet vain Oma riistan käyttäjille itselleen. Nyt havaintoja tullaan keräämään vakioidulla menetelmällä koko maasta.
Miten pilotti järjestettiin?
Toiminnallisuutta haluttiin pilotoida ennen syyskuussa 2021 alkavaa valtakunnallista havaintojen keruuta. Pilottia varten tarvittiin mukaan riistanhoitoyhdistyksiä eri puolilta Suomea. Tavoitteena oli, että kokemusta kertyisi mahdollisimman kattavasti erilaisista olosuhteista.
Pilottiin osallistuvilta metsästäjiltä pyydettiin koko pilotin ajan palvelun parantamiseksi muutosehdotuksia, joita myös toteutettiin mahdollisuuksien mukaan.
Heti aluksi kävi ilmi, että kaikki pilotin yhdistysten metsästäjät eivät todennäköisesti tulisi kirjaamaan havaintoja: nämä metsästäjät kokivat se työlääksi ja toisaalta kaikilla ei ole osaamista tai halua Oma riistan käyttämiseen. Täydellisen kattavaa havaintojen kirjaamista ei voida saavuttaa. Tärkeintä on, että havaintoja kertyy riittävästi. Tämän vuoksi havaintojen kirjaaminen pyrittiin tekemään mahdollisimman helpoksi. Oma riista -mobiilisovelluksella peurahavainnon pystyy kirjaamaan muutamalla älypuhelimen näpäytyksellä. Havaintojen kirjaamisesta käytännössä tulee kattavampi artikkeli Metsästäjä-lehden syyskuussa ilmestyvään numeroon 5/2021.
Havaintoja kertyi ja raporttia syntyi
Hirvipuolelta tutut raportit tulevat nyt myös osaksi valkohäntäpeuran havaintojen ja saaliin tarkastelua Oma riistassa. Havaintoja helmikuun alkuun mennessä on kertynyt yhteensä 10 304 eläimestä yli 3 000 erillisen havaintokirjauksen myötä.
Samalla tarkennetaan saalisraportointia. Saaliin kirjaamisen yhteyteen vapaaehtoiseksi kentäksi on tullut metsästystapa. Näin saadaan osviittaa siitä, kuinka suuri osuus valkohäntäpeurasaaliista kaadetaan vahtimalla ja toisaalta paljonko saalista kertyy koiria apuna käyttäen. Tähän mennessä niistä saaliista, joiden osalta metsästystapa on ilmoitettu, (N=4 299) noin 83 prosenttia on tullut vahtimalla.
Suuri kiitos pilottiin osallistuneille
Pilottiin osallistui metsästäjiä Pornaisten, Jokiläänin, Marttilan seudun, Lempäälän, Merikarvian, Laihian ja Leppävirta-Varkauden riistanhoitoyhdistyksistä. Suuri kiitos teille aktiivisesta havaintojen kirjaamisesta ja palautteen antamisesta.
Pilotista kertyneellä aineistolla on päästy jo laskemaan kannan vasatuottoa ja aikuiskannan sukupuolijakaumaa. Tulokset näyttävät mielekkäiltä ja näin ollen vuodesta 2022 lähtien julkaistavien kanta-arvioiden voidaan odottaa olevan alueellisesti entistä tarkempia.
Vuosina 2017 ja 2019 alkaneet hankkeet on mahdollistanut maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoitus.
