”Itsevarmuuteni metsästäjänä otti askeleen eteenpäin”
Valkohäntäpeura oli Marianna Sarenin ensimmäinen iso riistasaalis. Riemu ja haikeus ovat jääneet hetkestä mieleen.
Lahtelainen Marianna Saren innostui metsästyksestä aikuisena ammuntakokeilun kautta. Pienriistaa aikansa metsästettyään hänestä tuntui, että oli aika metsästää myös suurempaa riistaa.
Saren lähti kaverinsa kanssa lokakuisena perjantai-iltana vieraaksi Nokialle. Peuroja oli ruokinnalla, mutta sopivaa hetkeä ei tullut ennen pimeää.
— Hiivimme aikaisin aamulla takaisin kyttäyskoppiin. Huomasimme jälleen peuroja, mutta oli liian hämärää ja sumuista ampua. Vihdoin aamu hieman kirkastui. Näin yhden pukeista erillään muista sopivalla etäisyydellä, Saren kertoo.
— Näytti siltä, että pukki on lähdössä pois. Aamua oli jo kulunut, ja peurat olivat jo syöneet. Pukki pysähtyi sivuttain ja tiesin, että nyt minun on käytettävä tilaisuuteni. Tein päätöksen lopulta aika nopeasti. Syke nousi, mutta ampumaharjoittelu oli antanut varmuutta itse suoritukseen, hän jatkaa.
Pukkiin osui ja se hyppäsi heinikkoon. Verijälkiä seuraamalla eläin löytyi kaatuneena joidenkin kymmenien metrien päästä.
— Minut valtasi valtava onnistumisen ilo, mutta samaan aikaan haikeus. Olin saanut hyvän osuman ja riistalihaa. Toisaalta ison ja kauniin eläimen elämä oli päättynyt. Surumielisyys oli pienessä roolissa, mutta silti olemassa. Herkempi olisi jättänyt ampumatta seurattuaan eläinten touhuja ruokinnalla edellisiltana.
— Mietin aiemmin, tuntuuko eläimen ampuminen pahalta. Toisethan haluavat lihansa vain suoraan kaupan tiskiltä. Ei se tilanne kuitenkaan tuntunut pahalta aiemmin, eikä nytkään, Marianna Saren toteaa.
”Jos aion metsästää, minun täytyy osata saaliinkäsittely”
Saren kokee, että lihan arvostus kasvaa metsästyksen kautta. Hänestä on tärkeää osata myös itse käsitellä saalis alusta loppuun.
— Kun on ampunut, nylkenyt ja paloitellut hieman isomman eläimen ja saanut useammaksi kerraksi lihaa ruoanlaittoon, niin onhan se hieno juttu, Saren iloitsee.
Saren kertoo kokeneensa ampuessaan uudenlaista varmuutta, vaikka kyseessä oli uusi, aiempaa isompi riistaeläin. Ahkera ampumaharjoittelu ja pienriistan metsästys kannattivat.
Sarvet päätyivät seinälle muistoksi ensimmäisestä isosta kaadosta.
