Lintuvesien vieraspetopyynti valokeilassa
Valtakunnallisesti arvokkaalla Ahtialanjärvellä tehdään monipuolista työtä vesilintujen hyväksi. Alueen vieraspetopyyntiä esitellään kansainvälisessä videosarjassa.
Pirkanmaalla sijaitseva Ahtialanjärvi on tunnettu lintuvesi, jossa pesii esimerkiksi uhanalaisia punasotkia. Paikalliset lintuharrastajat ovat tehneet pitkään työtä kohteen kunnostusten eteen. Paikalliset metsästäjät puolestaan auttavat turvaamaan lintujen pesimärauhaa pyytämällä minkkejä ja supikoiria osana Helmi-vieraspetohanketta (vieraspeto.fi).
Ahtialanjärveltä avautuu näyteikkuna metsästäjien työlle vieraspetokantojen hallitsemiseksi. Työtä esitellään kansainvälisen lintujärjestön BirdLife Internationalin Global Flyways -sarjassa (contentwithpurpose.co.uk), jossa esitellään muuttolintujen hyväksi tehtävää työtä eri puolilla maailmaa. Suomen riistakeskus kertoo sarjassa SOTKA-kosteikot- ja Helmi-vieraspetohankkeiden toiminnasta.
Ahtialanjärvi on hyvä esimerkki siitä, kuinka kunnostustyöt, vieraspetojen pyynti ja lintujen seuranta täydentävät toisiaan. Niin lintuharrastajien kuin metsästäjienkin osaamista tarvitaan, jotta vesilintukannat voidaan saada elpymään. Yhteistyö onkin kehittynyt viime vuosina merkittävästi.
– Metsästäjät, lintuharrastajat ja hallinnon edustajat tekevät yhteistuumin töitä, jotta vesilinnustolle saataisiin paremmat pesimäolosuhteet, kertoo projektipäällikkö Mikko Toivola.
Vieraspetopyynnit toteutetaan paikallisin voimin
Ahtialanjärvellä minkin ja supikoiran pyyntityö on organisoitu samaan tapaan kuin muillakin Helmi-vieraspetohankkeen 72 lintuvedellä. Alueella on oma pyyntiryhmänsä, joka pyytää kumpaakin vieraspetolajia sekä loukuin että aktiivisesti metsästyskoirien avustuksella. Kaikkiaan Ahtialanjärveltä on 2021 alkaneen Helmi-vieraspetohankkeen aikana saatu saaliiksi 91 supikoiraa ja 35 minkkiä.
Vuodesta 2026 supikoiria on pyydetty alueella myös lämpökameralla varustetulla droonilla. Tällä keinolla on saatu saaliiksi muutamia supikoirayksilöitä ruovikoista suojelualueen välittömästä läheisyydestä.
Tulosta syntyy
Vuosina 2022–2024 hankkeen 72 lintuvesikohteelta poistettiin noin 11 000 supikoiraa ja lähes 3 000 minkkiä. Tutkimuksissa on havaittu supikoirahavaintojen vähentyneen kohteilla pyynnin seurauksena. Tavoitteille ratkaisevaa on kuitenkin, miten tämä näkyy lintujen pesimätuloksessa.
Aiheesta ei ole vielä saatavilla paljoa tutkimusta, mutta odotukset ovat suuret ja paikallisesti tehdyt havainnot lupaavia. Seurannoissa hyviä linnustotuloksia on saatu muun muassa Maaningan lintuvesillä, Espoon Matalajärveltä ja Parikkalan Siikalahdelta. Onnistumiset ovat näyttäytyneet taantuneiden nokikanapoikueiden selvänä lisääntymisenä ja naurulokkikolonian paluuna.
– Kentällä työskenteleville onnistumisen hetket ovat konkreettisia. Talven ja kevään pyyntityön jälkeen lintuvesillä nähdyt vesilintupoikueet kertovat, että tehdyllä työllä on vaikutusta, sanoo Toivola.
Ote ei saa kuitenkaan herpaantua, vaan vieraspetopyynnin tulee olla pitkäjänteistä ja järjestelmällistä. Näin vesilintukannat saavat aidon mahdollisuuden vahvistua ja kohteella hallintaan saatu vieraspetojen määrä ei pääse uudelleen kasvuun.
Paikallisilla toimilla on lopulta kokoaan suurempi merkitys, joka ulottuu vesilintujen koko muuttoreitin varrelle. Suomi on Euroopassa merkittävä vesilintujen pesimäalue, jonka huolehtimisesta ollaan kiinnostuneita yli valtiorajojen.
Vieraspedot heikentävät pesimätulosta
Vieraspedot saalistavat vesilintujen munia, poikasia ja jopa täysikasvuisia lintuja. Jo niiden pelkkä läsnäolo häiritsee lintujen pesintää ja poikueiden selviytymistä. Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteisessä Helmi-vieraspetohankkeessa pyritään vähentämään tätä saalistuspainetta Suomen arvokkaimmilla lintuvesillä. Hankkeessa pyydetään minkkejä ja supikoiria 72 lintuvedellä eri puolilla maata.
Työtä rahoitetaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisestä Helmi-ohjelmasta.