Riistakohteet löytyvät Metsään.fi-palvelusta

Metsään.fi-palvelusta löytyy tietoa metsämaan pienalueista, jotka ovat mahdollisia metsäkanalintujen elinympäristöjä. Tulokset lisäävät metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoa riistan elinympäristöistä ja tarjoavat mahdollisuuden huomioida kohteet metsänhoidossa.

TekstiJanne Miettinen, Mikko KesäläKuva Jari Kostet
Julkaistu10.12.2018

Metsään.fi-palveluun vietyjen potentiaalisten riistakohteiden toivotaan kannustavan metsäomistajia riistametsänhoitoon. Riistametsäkohteilla metsänomistaja voi esimerkiksi säästää riistatiheikköjä ja kasvattaa metsän sekapuustoisena tai peitteisenä.

Aineisto kuvaa metsän hyvyyttä riistan elinympäristönä. Tulkinnassa on huomioitu metsärakenteen kerroksellisuus, latvuspeitto, puulajien monimuotoisuus ja puuston tilavuus.

 

Riistakohteet esiin laserkeilausaineistosta

Digiriistametsä-hanke on METSO-ohjelmaan kuuluva luonnonhoidon kehittämishanke, jota toteuttavat yhteistyössä Suomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus. Hanke kehittää paikkatietomenetelmiä riistametsähoidon näkökulmasta.

Riistametsähoidon toteuttamismahdollisuuksia parannetaan tuottamalla potentiaalisista riistaelinympäristöistä paikkatietoa, joka viedään Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun. Paikkatiedon lähtöaineistona on laserkeilaimilla tuotetut pistepilvet.

Laserkeilaus tehdään lentokoneesta, josta keilain lähettää laserpulsseja kohti maata. Osa pulsseista heijastuu takaisin. Vastaanotin rekisteröi ne ja muodostaa niistä pistepilven. Yhteen kaikuun tulee tieto muun muassa heijastuskohteen (esim. puun oksan) koordinaateista (x,y,z) sekä kaiun voimakkuudesta.

 

Alikasvos mukaan laskentaan

Ensimmäisenä laserpohjaisena aineistona hankkeessa käytetään Metsäkeskuksen hilaruutuaineistoa (16m x 16m), johon on laskettu muun muassa puulajien tilavuudet ja niiden läpimitat yhdistetyllä laserkeilaus- ja ilmakuvatulkinnalla. Hilaruutuaineiston laskennassa saadaan pääpuulaji hyvin esille. Alikasvoksen osalta tiedon laatu on heikompaa, siksi sille tehdään erillinen lasertulkinta.

Alikasvoksen laserkeilauskäsittelyssä lasketaan 0,5 metrin–5 metrin korkeudella olevien alakaikujen suhteellinen määrä kaikista puustokaiuista sekä puuston latvuspeittävyys yli 5 metrin korkeudelta.

Alikasvoksen lasertulkinnassa huomioidaan, että alakaikujen määrä on sitä pienempi, mitä korkeampi latvuspeittävyyden arvo on. Laserpulssin alakaikujen huomioiminen suhdelukuna ja luvun vertaaminen latvuspeittävyyteen auttaa lieventämään laserkeilauksen mahdollisia virheitä. Alikasvostulkinnan laatu voi vaihdella riippuen laserkeilauksen laadusta. Mallinnuksessa valitaan poistomenetelmällä parhaat alueet. Huonojen keilauksien hyvät kohteet voivat jäädä huomioimatta valinnassa, vaikka se tulisi valikoitua riistakohteeksi metsikkörakenteen perusteella.

Riittävän järeät ja monimuotoiset kohteet valikoituvat

Riistatulkinta tehdään yhdistämällä tietoa hila-aineistosta ja alikasvoksen lasertulkinnasta. Tulkinta perustuu metsäkanalintujen suosimien elinympäristöjen metsärakenteeseen. Haluttu rakenne tarkoittaa tarpeeksi järeää puustoa, suojaa antavaa alikasvosta sekä puulaji- ja kokojakaumaltaan monimuotoista puulajistoa.

Metsikkötason tarkastelun jatkoksi toteutamme Zonation-analyysejä, joissa huomioidaan myös elinympäristöjen kytkeytyvyys. Pääperiaate on, että useamman hilan keskittymä tai laajempi hyvien kohteiden verkosto on aina merkittävämpi kuin yksittäinen riistahila.

Riistametsäaineisto tuotetaan koko Suomesta kaikilta laserkeilatuilta alueilta. Laserkeilaus kattaa tällä hetkellä lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta, joten aineistoa tuotetaan miljoonien hehtaarien alueelle.

Riistametsäkohteiden osuus kokonaispinta-alasta vaihtelee alueittain. Karuissa ympäristöissä mukaan valikoituu noin viisi prosenttia kokonaisalasta, kun rehevillä alueilla kohteiden pinta-ala voi olla jopa noin neljännes alueesta.

 

Riistakohdetiedon tueksi ohjeita ja koulutuskohteita

Hankkeen aikana on saatu mahdolliseksi metsäkanalintujen elinympäristöhavaintojen tallentaminen Oma riista -palvelussa. Hankkeessa on myös tehty kymmenkunta riistametsänhoidon mallikohdetta, joilla koulutetaan metsäammattilaisia ja metsänomistajia.

Tekeillä on myös riistametsänhoidon opas, joka sisältää muun muassa riistametsänhoidon kannattavuuslaskelmia ja ohjeita riistametsänhoidon tilatason suunnitteluun. Oppaan vinkkejä kannattaa soveltaa Metsään.fi-palvelun riistametsäkohteilla.

 

Toiveissa iso kehitysloikka

Kun riittävän suurella osalla riistakohteita valitaan riistan kannalta suotuisa metsänhoidon vaihtoehto, voidaan saavuttaa merkittävää elinympäristöhyötyä metsäkanalinnuille ja muulle lajistolle.

Metsään.fi-palvelun riistakohteista suuri osa on metsäkanalintujen kannalta tärkeitä kohteita, avainbiotooppeja. Ne ovat usein esimerkiksi poikueympäristöiksi sopivia suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeitä ja korpia. Niiden rakennepiirteitä on aineiston avulla mahdollista turvata tuhansien ja taas tuhansien hehtaarien pinta-alalla.

Janne Miettinen, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus

Mikko Kesälä, sovelluskoordinaattori, Suomen metsäkeskus

______________________________________________________________

Metsäkanalinnut ja metsänomistaja hyötyvät uusista ratkaisuista

 

Digiriistametsä-hankkeen myötä metsänomistajat ja metsäammattilaiset saavat helposti tietoa metsäkanalintujen mahdollisten elinympäristöjen sijainnista. Kun tiedot ovat saatavissa suoraan Metsään.fi-palvelusta, on ne helppo ottaa huomioon metsien käytön suunnittelussa ja toteutuksessa.

Moni metsänomistaja haluaa vaalia riistan elinympäristöjä metsissään oman metsästysharrastuksensa vuoksi, mutta myös halusta ottaa luontoarvot monipuolisesti metsissään huomioon. Metsätaloustoimijan näkökulmasta onkin hienoa saada käyttöön uusia työkaluja, joiden avulla metsänomistajalle voi tarjota tietoa metsiään koskevan päätöksenteon tueksi riistan parhaaksi.

Metsäkanalintujen elinolosuhteita voi helposti edistää pienillä metsänhoidon valinnoilla, eikä riistan elinympäristöjen huomioon ottaminen taloudellisessakaan mielessä vaadi metsänomistajalta uhrauksia. Metsää kasvattaessa kannattaa säästää lehtipuuta, jättää metsiin riistatiheiköitä ja mahdollisuuksien mukaan alikasvospuustoryhmiä kasvamaan. Näin metsäkanalinnuille riittää metsissä suojaa ja ravintoa.

UPM:llä riistaystävällinen metsänhoito toteutuu pitkälti FSC®-metsäsertifioinnin kautta. FSC®-sertifiointi näkyy metsissä muun muassa säästöpuiden määrissä, vesistöjen ja soiden reunojen suojavyöhykkeiden leveydessä, kosteiden painanteiden säästämisessä ja lehtipuustoisuuden vaalimisessa. Kaikesta tästä hyötyvät metsäkanalinnut, mutta myös muu metsien monimuotoisuus. Digiriistametsä-hankkeen tulosten avulla muun muassa riistatiheiköiden ja säästöpuuryhmien sijoittelua voidaan aiempaa paremmin suunnitella metsäkanalintujen elinolosuhteita parantaviksi.

Inka Musta, ympäristöpäällikkö, UPM Metsä

________________________________________________________________________

Lisätietoa hankkeesta:

www.riistametsa.fi/

riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmien-toimeenpano/digiriistametsa/

www.metsakeskus.fi/digiriistametsa