Kanalintusovellus metsästysaikojen määrittelyn tueksi

Metson, teeren ja pyyn metsästys voi metsästysasetuksen mukaisesti jatkua joulukuulle, mikäli lintukantojen tila sen mahdollistaa. Kestävyyden varmistamiseksi metsästysaikoja tarkastellaan vuosittain riistakolmiolaskentojen jälkeen. Metsästysaikojen määrittelyn tueksi kehitetty tietokonesovellus mahdollistaa riistakolmioaineiston tehokkaamman analysoinnin ja vähentää subjektiivisen tulkinnan määrää.

TekstiMatti Kervinen, Mikael Luoma, Antti Siira, Marko Svensberg, Mikko Alhainen, Sami Tossavainen, Jukka KeränenKuva Tuomo Turunen
Julkaistu10.12.2018

Suomen riistakeskuksen (Antti Siira, Mikael Luoma) ja Itä-Suomen yliopiston (Lauri Kortelainen, Lauri Mehtätalo, Markus Melin) yhteistyönä on kehitetty tietokonesovellus riistakolmiolaskentatulosten tuottamiseen. Sovelluksella pystytään analysoimaan monipuolisesti riistakolmiolaskentojen tietoja. Sovellus on tärkeä, sillä kolmiolaskentakauden päätyttyä elokuun puolivälissä metsästysaikaesityksen valmisteluun jää vain muutama päivä aikaa.

 

Riistakolmiotiedot ruudulle

Sovelluksessa Suomi on jaettu ruutuihin, jonka koko on 25×25 kilometriä. Jokaiselta ruudulta saadaan tieto kolmiolaskentatuloksista vuodesta 1996 lähtien. Ruudun tunnusluvut lasketaan ruudun keskipisteestä 50 kilometrin säteellä olevien kolmioiden laskentatuloksista. Alueilla, joilla kolmioita on vähän, sädettä kasvatetaan 5 kilometriä kerrallaan aina 75 kilometriin saakka, kunnes tulokset pohjautuvat riittävään määrään kolmioita.

Kultakin ruudulta saadaan lintulajin tiheys, poikasosuudet, kannan kehityksen suunta ja niin sanottu boxplot-jakauma tarkastelujakson lintutiheyksistä. Metsästysaikojen määrittämisessä tärkeimpiä ovat kannan pitkäaikaisen kehityksen suunta sekä viimeisin lintutiheys verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Metsästyksen säätelyssä on olennaista tarkastella, miten lintukanta on kehittynyt pitkällä aikavälillä nykyisenkaltaisissa elinympäristöissä. Tarkastelujakson pituuden tulee huomioida lintukannoissa havaittava jaksottainen vuosivaihtelu eli syklisyys sekä elinympäristöissä tapahtuneet muutokset. Tästä syystä kannan pitkäaikaisen kehityksen tarkastelussa on käytetty 21 vuoden jaksoa, joka sisältää kolme keskimääräisen mittaista sykliä, joiden aikana elinympäristöissä ei ole todennäköisesti tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Kanalintusovellus laskee keskimääräisen vuosimuutoksen lintutiheydessä viimeiseltä 21 vuodelta. Muutoksen suuruutta on tulkittu siten, että kannan kehitys on vakaata, jos keskimääräinen vuosimuutos on ±1 prosenttia. Jos muutos on suurempi kuin −1 prosenttia, kehityssuunta on tulkittu laskevaksi. Jos muutos on suurempi kuin +1 prosenttia, suunta on kasvava. Prosentin keskimääräinen vuosimuutos tarkoittaa noin 20 prosentin muutosta kannan tiheydessä 21 vuoden tarkastelujakson aikana. Mitä suurempi keskimääräinen vuosimuutos on, sitä suurempi painoarvo sillä on metsästysaikojen määrittämisessä.

 

Riistatieto tehokkaammin käyttöön

Sovellus helpottaa kannan pitkäaikaiskehityksen tarkastelua sekä vähentää metsästysaikojen määrittelytyössä tarvittavan käsityön ja subjektiivisen tulkinnan määrää.

Sovellus osoitti hyödyllisyytensä syksyn metsästysaikojen määrittelyssä, ja sitä kehitetään tulevan talven aikana. Jatkokehitetty sovellus voisi toimia työkaluna myös metsästysseuratasolla kestävän metsästysverotuksen ja saaliskiintiöiden suunnittelussa Oma riista -palvelun kautta. Näin riistatieto saataisiin entistä paremmin metsästysseurojen päätöksenteon tueksi.

Matti Kervinen, Mikael Luoma, Antti Siira, Marko Svensberg, Mikko Alhainen, Sami Tossavainen ja Jukka Keränen, Suomen riistakeskus