Vesilintulaskennat sähköistyvät
– uusia laskentapisteitä tarvitaan
Sähköinen vesilintulaskentojen tallennusmahdollisuus otetaan käyttöön keväällä.
Vesilintulaskenta on helppoa, edellytyksenä on vain hyvä lajintuntemus. Laskentapisteen voi perustaa aivan tavalliselle järvelle, lammelle tai merenlahdelle.
Keväällä tehdään kaksi parilaskentaa ja kesällä lasketaan poikueet. Apuna käytetään kiikaria tai kaukoputkea. Laskentapiste tai kiertolaskennan reitti sekä laskennan kesto pysyvät vuosittain samana. Havaitut linnut kirjataan muistiin ja tallennetaan Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-portaaliin, jonne metsästäjät voivat kirjautua Oma riista -tunnuksilla. Perinteinen paperilomake toimii kuten ennenkin.
Herätetään hiljentyneet pisteet
Suomessa on paljon laskentapisteitä, joilla ei ole vuosikausiin laskettu lintuja. Näiden ’hiljentyneiden’ pisteiden laskentojen jatkaminen olisi erityisen tärkeää, jotta voidaan arvioida vesilintukantojen muutoksia suhteessa aiempiin laskentoihin.
Täysin uudet laskentapisteet ovat myös tärkeitä, ja niiden perusteella voidaan arvioida vesilintukantojen muutoksia, kun aikasarja on riittävän pitkä. Vesilintulaskennat ovat sitoutumista vaativia pitkäaikaisseurantoja. Uusia laskentapisteitä olisi hyvä perustaa kattavasti kaikille vesistötyypeille, siten että verkosto on edustava.
Pohjoiseen lisää laskentapisteitä
Nykyinen vesilintuseuranta painottuu eteläiseen Suomeen, kun taas maan pohjoisosissa seuranta on heikommissa kantimissa. Tämä epävarmuus heijastuu etenkin pohjoisen riistasorsien, haapanan, jouhisorsan ja tukkasotkan kannanarvioihin. Kaikki kolme lajia on luokiteltu uhanalaisiksi. Nykyisiä seurantoja on kritisoitu siitä, että liiallinen eteläinen painotus voi antaa ylikorostuneen negatiivisen kuvan näiden lajien kannankehityksestä.
Vesilintulaskentojen kehittämishanke
Helsingin yliopiston, Luke:n sekä SYKE:n yhteistyöhankkeessa sähköistetään vesilintulaskentojen raportointi, minkä toivotaan innostavan uusia laskijoita mukaan laskentoihin. Vesilintutiedon käytettävyyttä parannetaan luomalla yhteinen havaintotietokanta, johon viedään myös aiempien laskentojen tiedot. Laajojen 1980-luvun laskentojen uusiminen erillisellä rahoituksella tuottaa tietoa vesilintukantojen muutoksista koko maan mittakaavassa. Hanke toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella vuosina 2020 ja 2021. Hanketta koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus). Suomen riistakeskus ja BirdLife ovat mukana hankkeessa.
1980-luvun teholaskentojen uusintaan haetaan laskijoita
Vesilintuja laskettiin vuosina 1986–1989 noin 1200 kohteella Hangosta Utsjoelle.
Näistä kohteista vain harva on enää seurannan piirissä, varsinkaan pohjoisemmassa Suomessa. Kohteiden uudelleen laskeminen 30 vuoden jälkeen antaa tietoa vesilintukantojen valtakunnallisesta ja alueellisesta kehityksestä. Tavoitteena on saada selvyyttä siihen, onko vesilintujen taantuminen havaittavissa myös pohjoisessa Suomessa.
Laskennat on tarkoitus toistaa vuosina 2020 ja 2021, jotta sääolosuhteiltaan mahdollisesti poikkeuksellisen vuoden havainnot eivät vääristä tuloksia. Suosittelemme samojen laskijoiden laskevan samat kohteet molempina vuosina.
Kiinnostuneita, hyvät lajintunnistustaidot omaavia henkilöitä etsitään paikallisten lintuyhdistysten kautta sekä metsästäjien keskuudesta.
Mikäli haluat osallistua erillislaskentaan, voit kysyä ohjeita projektikoordinaattori Sari Holopaiselta. Varsinkin pohjoisemman Suomen harvassa olevien kohteiden uudelleenlaskentoihin projekti on varannut kulukorvauksia.
Vesilintujen valtakunnallisen kannanseurannan kehittäminen:
Projektikoordinaattori Sari Holopainen (Luomus) sari.holopainen@helsinki.fi
Kiinnostuitko vesilintupisteen laskemisesta?
Ota yhteyttä Katja Ikoseen tai tutustu aiheeseen verkossa.
katja.ikonen@luke.fi, 0295327010
www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut/vesilintujen-parilaskentaohjeet/
Riistainfosta www.riistainfo.fi/kurssi/vesilintulaskennat/
Metsästäjät ovat jo perustaneet merkittävän määrän uusia laskentapisteitä viime vuosina. Jatketaan hyvää työtä ja perustetaan lisää pisteitä kattavan riistalaskentaverkoston perustaksi.
