Levähdysalueet tärkeitä myös vesilinnustajille
Vesilinnustus nojaa lopulta siihen, että lintuja on syksyisin riittävästi ja ne selviävät muuttomatkoistaan hyvässä kunnossa.
Laadukkaiden levähdysalueiden verkosto, joissa vesi- ja kahlaajalinnut ruokailevat ja lepäilevät, eivät ole vain luonnonsuojelullinen teema. Ne ovat myös kestävän vesilinnustuksen perusta. Kun levähdysalueet voivat hyvin, lintujen kunto, poikastuotto ja muuttajien selviytyminen paranevat. Kantojen ohella vahvistuu myös vesilinnustuksen tulevaisuus.
Levähdysalue käytännössä
Muuttava vesilintu joutuu tasapainoilemaan energiansaannin ja riskien välillä. Mistä löytyy ravintoa, missä saa levätä rauhassa ja miten vältetään turha kulutus sekä saalistuspaine.
Laadukas levähdysalue tarjoaa ruokaa ja suojaisia lepopaikkoja. Olennaista on alueiden verkosto. Jos seuraava pysähdyspaikka on huono, koko muuttomatkan onnistuminen heikkenee.
Keväällä linnut tarvitsevat nopeasti energiaa pesintään ja munintaan, ja lyhytkin esimerkiksi vieraspetojen aiheuttama häiriö voi siirtää parvet pois parhailta ruokailupaikoilta. Syksyllä nuoret linnut kasvavat ja kehittyvät, opettelevat muuttokäyttäytymistä ja keräävät rasvavarastoja.
Kannan tärkein osa ovat tuottavat aikuiset emolinnut. Niiden sulkasato on usein kauden alussa kesken, eikä lentokyky ole syysmuuton vaatimalla tasolla. Seuraavan kauden pesimämenestys riippuu paljon emolintujen onnistuneesta tankkauksesta. Ilman riittävää varastorasvaa muuttotappiot nousevat, eivätkä linnut ole keväällä tuottavia lisääntyjiä.
Mitä pidempään vesilinnut syksyisin viipyilevät Suomessa, sitä vahvempina lisääntyjinä ne keväisin palaavat.
Levähdysalueet ja metsästyksen kestävyys
Kestävä vesilinnustus ei ole vain saalismäärän säätelyä, vaan kokonaisuuden ymmärtämistä: pesimäalueet tuottavat poikaset ja levähdysalueet ratkaisevat, kuinka moni yksilö selviää seuraavaan vaiheeseen.
Kun levähdysalueiden ravintotilanne on hyvä ja häiriö vähäinen, linnut viipyvät pidempään, niiden kunto paranee ja kuolleisuus pienenee. Tämä heijastuu siihen, kuinka vahvoja parvia syksyllä liikkuu ja millainen metsästettävä kanta alueelle muodostuu.
Hyvin suunnitellut levähdysalueet toimivat myös metsästyspaineen puskureina. Jos kaikki alueen vedet ovat yhtä aikaa kovan häiriön ja metsästyksen piirissä, linnut siirtyvät kauas tai liikkuvat pimeällä. Kun on sekä levähdysalueita että metsästysalueita, käyttäytyvät vesilinnut ennustettavammin ja vesilinnustusta voidaan tehdä perinteisin menetelmin kutsumalla ja kuvastamalla.
Toistuva häiriö vaikuttaa
Sama parvi voi käyttää aluetta viikkoja, jos se saa ruokailla ja levätä rauhassa – mutta vaihtaa paikkaa jo muutaman päivän jälkeen, jos toistuva häiriö pakottaa sen jatkuvasti ilmaan. Moni onkin huomannut, että vähemmän häiriötä voi tarkoittaa tasaisempaa ja parempaa vesilinnustusta koko kauden ajan.
SOTKA-levähdysaluehanke
Kahden suuren suomalaisen luontojärjestön, Suomen Metsästäjäliiton ja BirdLife Suomen, toteuttamalla hankeyhteistyöllä tavoitetaan suuri joukko aktiivisia harrastajia sekä vesilinnustuksen että lintukantojen seurannan ja suojelun piiristä. Yhteistyö on toimivaa ja tuloksellista, sillä osapuolia yhdistää huoli vesilintukantojen taantumasta ja ilmeinen tarve vesilinnustuksen kestävyyden parantamiseen.
Koulutus, neuvonta ja viestintä ovat keinoja lisätä kentän tietoja ja taitoja vesilintukantojen hoidosta. Hankkeessa on järjestetty vuosittain noin 30 vesilintukoulutusta yhteistyössä riistanhoitoyhdistysten kanssa. Koulutusten painotus on kevättalvisin turvallisten pesimäympäristöjen toimissa ja syyskaudella vesilintujen tunnistamisessa metsästystilanteissa.
Vesilinnut.fi
Vesilintukantojen suunta ei tule aktiiviselle luonnontarkkailijalle yllätyksenä. Silti seurannan tulokset ovat monelle vieraampia kuin esimerkiksi metsäkanalintulaskentojen tulokset. SOTKA-levähdysaluehankkeen oma portaali tuo ajantasaista tietoa vesilintukannoista suurelle yleisölle sekä vesialueiden metsästysoikeuden haltijoille kestävän metsästyksen suunnitteluun. Sivuston kautta saa tietoa levähdysalueiden merkityksestä paikalliselle ja yli muuttavalle vesilinnustolle.
Vesilintukoulutusten järjestämiseksi riistanhoitoyhdistysten kannattaa olla yhteydessä SOTKA-levähdysaluehankkeen työntekijöihin hankesivuston kautta.