Usein kysyttyä valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästyksestä
Suomen riistakeskuksen asiantuntijat koostivat listan vastauksia yleisimpiin kysymyksiin koskien valkoposkihanhen ja merimetson muutosta riistalajeiksi 1.9. alkaen.
Lajien metsästys mahdollistuu yleispoikkeuksen nojalla niin sanottuna suojametsästyksenä erikseen määritellyillä kohteilla syyskuun alussa. Lue lisää aiheesta (Metsästäjä 5/2026).
Vastaukset tulevat näkyviin, kun napautat kysymystä:
Yleistä
Milloin suojametsästys alkaa?
Lakimuutos astuu voimaan 1.9.2026, jolloin metsästys voidaan aloittaa.
Missä suojametsästys on mahdollista?
Valkoposkihanhea voi metsästää ympäri vuoden pelloilta, joiden sato on korjaamatta, kun niitä esiintyy vähintään viisi yksilöä. Merimetsoja voi metsästää 300 metrin etäisyydellä kalanpyydyksistä aikavälillä 1.8.–28.2. Tämän lisäksi molempien metsästys on mahdollista lentoasemien yhteydessä. Pyynnissä on huomioitava pesimäaikana varoetäisyys suurten petolintujen pesiin.
Tarvitseeko suojametsästykseen hakea erillistä lupaa?
Suojametsästys perustuu normaaliin metsästysoikeuteen, eikä se vaadi erillistä pyynti- tai poikkeuslupaa. Metsästäjällä tulee olla riistanhoitomaksu maksettuna ja metsästysoikeus tai -lupa kyseiseen alueeseen.
Onko suojametsästyksessä kiintiöitä tai enimmäismääriä?
Ei, saaliin määrää ei ole rajoitettu. Jokaisesta saaliiksi saadusta linnusta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Se tapahtuu kätevästi Oma riista -maastosovelluksella. Huolehdi saaliin kirjaamisesta oikeaan pyyntipaikkaan.
Miten metsästys onnistuu muilla kohteilla, joilla linnut aiheuttavat erilaisia vahinkoja?
Muu metsästys vaatii poikkeusluvan, jonka myöntää jatkossa Suomen riistakeskus.
Tarvitseeko metsästyksessä huomioida kevät- ja kesäaikana muiden lintujen pesintäaika?
Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettujen lintujen häirintä on kielletty erityisesti niiden pesimäaikana. Metsästyksen järjestelyt onkin tarpeen suunnitella niin, ettei metsästyksestä aiheudu selkeää häiriötä muille lajeille. Yksittäisin laukauksin tapahtuva metsästystilanne aiheuttaa siinä määrin vähäisen häiriön, ettei se todennäköisesti aiheuta kiellettyä häirintää. Vastuu häirinnän välttämisestä on metsästystä harjoittavalla.
Mistä tiedän merikotkien ja sääksien pesimäpaikat?
Suurten petolintujen pesimätiedot ovat salassa pidettävää tietoa, joten tietoa ei ole saatavilla julkisista lähteistä. Pesien havainnointi ja niihin riittävän etäisyyden pitäminen on suojametsästystä harjoittavan vastuulla.
Mitä saadulle saaliille saa tehdä?
Saaliiksi saadun valkoposkihanhen ja merimetson voi käyttää ravinnoksi, kuten minkä tahansa muunkin riistalajin. Niiden kaikenlainen kaupallinen hyödyntäminen on kuitenkin kielletty.
Pyyntimenetelmät
Millaisin pyyntimenetelmin voin suojametsästää valkoposkihanhia ja merimetsoja?
Valkoposkihanhea voi metsästää samoilla pyyntimenetelmillä kuin muitakin hanhilajeja. Merimetson kohdalla on metsästysasetuksen mukaan tällä hetkellä sallittu myös pienten luotikaliiberien, kuten pienoiskiväärin käyttö. Pyynti on kuitenkin tärkeää suorittaa aina riittävän tehokkain asein ja patruunoin, ja myös merimetson pyynnissä suositellaan käytettävän hanhille laillisia menetelmiä.
Saako pyynnissä käyttää houkutuskuvia tai -pillejä?
Kyllä saa, mutta houkuttimien käyttö vahinkokohteella ei ole aina tarkoituksenmukaista vahinkojen estämiseen tähtäävässä metsästyksessä.
Valkoposkihanhet
Mistä tiedän, millä pellolla voin metsästää valkoposkihanhia?
Ennen metsästyksen aloittamista on tärkeää olla yhteydessä viljelijään. Hänen avullaan voidaan selvittää metsästyksen tarve ja se, onko pellossa kylvettyä, korjaamatonta satoa. Tämä on erityisen tärkeää huomioida syksyllä puintien jälkeen. Esimerkiksi rehunurmet ja monivuotiset viljelykasvit tuottavat jatkuvasti uutta satoa, jolloin yhden sadon korjaamisen ei katsota estävän metsästyksen jatkumista.
Saako puimattomalla viljelyspellolla metsästää?
Metsästyslain 25 §:n mukaan ilman alueen omistajan nimenomaista lupaa ei metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä, ennen kuin sato on korjattu tai koottu. Myös tästä syystä yhteydenotto viljelijään on välttämätöntä ennen suojametsästyksen aloittamista: ilman lupaa saalista ei voida noutaa pellolta, jossa satoa ei ole vielä korjattu.
Miten määritellään, onko pellolla viisi valkoposkihanhea, jos ne ovat eri paikoissa?
Mikäli saman suojattavan peltoalueen yllä tai pellossa on samaan aikaan yhteensä viisi tai enemmän valkoposkihanhea, voidaan metsästystä harjoittaa.
Tuleeko metsästys keskeyttää, jos hanhien määrä pellolla pyynnin seurauksena vähenee alle viiteen?
Ampumisen alkaessa pellolla tai sen yllä tulee olla vähintään viisi hanhea. Metsästys on syytä keskeyttää heti havaittaessa, ettei hanhia ole enää viittä enempää. Vielä ei voida sanoa, millainen tulkinta kysymykseen mahdollisessa oikeusprosessissa muodostettaisiin.
Merimetsot
Voinko metsästää merimetsoja minkä tahansa kalanpyydyksen lähellä?
Kun pyydys on kalastuslain mukainen seisova tai kiinteä pyydys, kuten verkko, katiska tai rysä, sen läheisyydessä voi suojametsästää merimetsoa. Metsästys tulisi kuitenkin suunnitella siten, että sillä ehkäistään todellista vahinkoa.
Voinko viedä kalanpyydyksen mukanani esimerkiksi sorsajahtiin, laskea sen pyyntiin, ja jahdata siten samalla myös merimetsoja?
Tämä on teoriassa mahdollista, mutta se ei vastaa suojametsästyksen tarkoitusta. Asiassa on syytä toimia vastuullisesti.
Jäikö jokin vielä askarruttamaan? Voit jättää kysymyksiä kommenttikenttään.