Usein kysyttyä valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästyksestä
Suomen riistakeskuksen asiantuntijat koostivat listan vastauksia yleisimpiin kysymyksiin koskien valkoposkihanhen ja merimetson muutosta riistalajeiksi 1.9. alkaen.
Lajien metsästys mahdollistuu yleispoikkeuksen nojalla niin sanottuna suojametsästyksenä erikseen määritellyillä kohteilla syyskuun alussa. Lue lisää aiheesta (Metsästäjä 4/2026).
Vastaukset tulevat näkyviin, kun napautat kysymystä:
Yleistä
Milloin suojametsästys alkaa?
Lakimuutos astuu voimaan 1.9.2026, jolloin metsästys voidaan aloittaa.
Missä suojametsästys on mahdollista?
Valkoposkihanhea voi metsästää ympäri vuoden pelloilta, joiden sato on korjaamatta, kun niitä esiintyy vähintään viisi yksilöä. Merimetsoja voi metsästää 300 metrin etäisyydellä kalanpyydyksistä aikavälillä 1.8.–28.2. Tämän lisäksi molempien metsästys on mahdollista lentoasemien yhteydessä. Pyynnissä on huomioitava pesimäaikana varoetäisyys suurten petolintujen pesiin.
Tarvitseeko suojametsästykseen hakea erillistä lupaa?
Suojametsästys perustuu normaaliin metsästysoikeuteen, eikä se vaadi erillistä pyynti- tai poikkeuslupaa. Metsästäjällä tulee olla riistanhoitomaksu maksettuna ja metsästysoikeus tai -lupa kyseiseen alueeseen.
Onko suojametsästyksessä kiintiöitä tai enimmäismääriä?
Ei, saaliin määrää ei ole rajoitettu. Jokaisesta saaliiksi saadusta linnusta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Se tapahtuu kätevästi Oma riista -maastosovelluksella. Huolehdi saaliin kirjaamisesta oikeaan pyyntipaikkaan.
Miten metsästys onnistuu muilla kohteilla, joilla linnut aiheuttavat erilaisia vahinkoja?
Muu metsästys vaatii poikkeusluvan, jonka myöntää jatkossa Suomen riistakeskus.
Tarvitseeko metsästyksessä huomioida kevät- ja kesäaikana muiden lintujen pesintäaika?
Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettujen lintujen häirintä on kielletty erityisesti niiden pesimäaikana. Metsästyksen järjestelyt onkin tarpeen suunnitella niin, ettei metsästyksestä aiheudu selkeää häiriötä muille lajeille. Yksittäisin laukauksin tapahtuva metsästystilanne aiheuttaa siinä määrin vähäisen häiriön, ettei se todennäköisesti aiheuta kiellettyä häirintää. Vastuu häirinnän välttämisestä on metsästystä harjoittavalla.
Mistä tiedän merikotkien ja sääksien pesimäpaikat?
Suurten petolintujen pesimätiedot ovat salassa pidettävää tietoa, joten tietoa ei ole saatavilla julkisista lähteistä. Pesien havainnointi ja niihin riittävän etäisyyden pitäminen on suojametsästystä harjoittavan vastuulla.
Mitä saadulle saaliille saa tehdä?
Saaliiksi saadun valkoposkihanhen ja merimetson voi käyttää ravinnoksi, kuten minkä tahansa muunkin riistalajin. Niiden kaikenlainen kaupallinen hyödyntäminen on kuitenkin kielletty.
Pyyntimenetelmät
Millaisin pyyntimenetelmin voin suojametsästää valkoposkihanhia ja merimetsoja?
Valkoposkihanhea voi metsästää samoilla pyyntimenetelmillä kuin muitakin hanhilajeja. Merimetson kohdalla on metsästysasetuksen mukaan tällä hetkellä sallittu myös pienten luotikaliiberien, kuten pienoiskiväärin käyttö. Pyynti on kuitenkin tärkeää suorittaa aina riittävän tehokkain asein ja patruunoin, ja myös merimetson pyynnissä suositellaan käytettävän hanhille laillisia menetelmiä.
Saako pyynnissä käyttää houkutuskuvia tai -pillejä?
Kyllä saa, mutta houkuttimien käyttö vahinkokohteella ei ole aina tarkoituksenmukaista vahinkojen estämiseen tähtäävässä metsästyksessä.
Koskevatko lajeja vesilinnustuksen rajoitukset?
Kyllä, valkoposkihanhi ja merimetso katsotaan vesilinnuiksi, joten niitä koskevat vesilintujen hämärämetsästyskielto sekä lyijyhaulien käyttökielto.
Valkoposkihanhet
Mistä tiedän, millä pellolla voin metsästää valkoposkihanhia?
Korjaamattoman pellon tarkoituksen tulee olla myytävän tai tuotantoeläinten ravinnoksi tarkoitetun sadon viljely. Ennen metsästyksen aloittamista on tärkeää olla yhteydessä viljelijään. Hänen avullaan voidaan selvittää metsästyksen tarve ja se, onko pellossa kylvettyä, korjaamatonta satoa. Tämä on erityisen tärkeää huomioida syksyllä puintien jälkeen. Esimerkiksi rehunurmet ja monivuotiset viljelykasvit tuottavat jatkuvasti uutta satoa, jolloin yhden sadon korjaamisen ei katsota estävän metsästyksen jatkumista.
Saako puimattomalla viljelyspellolla metsästää?
Metsästyslain 25 §:n mukaan ilman alueen omistajan nimenomaista lupaa ei metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä, ennen kuin sato on korjattu tai koottu. Myös tästä syystä yhteydenotto viljelijään on välttämätöntä ennen suojametsästyksen aloittamista: ilman lupaa saalista ei voida noutaa pellolta, jossa satoa ei ole vielä korjattu.
Miten määritellään, onko pellolla viisi valkoposkihanhea, jos ne ovat eri paikoissa?
Lain mukaan valkoposkihanhien tulee esiintyä viiden yksilön parvessa. Mikäli saman suojattavan peltoalueen yllä tai pellossa on samaan aikaan valkoposkihanhia siten, että linnut muodostavat vähintään viiden yksilön parven, voidaan metsästystä harjoittaa.
Tuleeko metsästys keskeyttää, jos hanhien määrä pellolla pyynnin seurauksena vähenee alle viiteen?
Ampumisen alkaessa pellolla tai sen yllä tulee olla vähintään viiden hanhen parvi. Metsästys on syytä keskeyttää heti havaittaessa, ettei hanhia ole enää viittä enempää. Vielä ei voida sanoa, millainen tulkinta kysymykseen mahdollisessa oikeusprosessissa muodostettaisiin.
Voiko valkoposkihanhia metsästää lintupelloilla, eli ns. hanhipelloilla?
Lintupelloilla ei tule metsästää, sillä tukiehtojen mukaan ympäristökorvauksen lintupeltolohkoilla lintujen tulee saada levätä ja ruokailla häiriöttömästi ilmoitetulla alalla. Lintujen saapumista lohkolle ei saa estää ja niiden tahallinen häirintä ei ole sallittua.
Onko metsästys sallittua, jos sato korjataan vasta seuraavana vuonna?
Kyllä, metsästys on mahdollista aina, kun pellossa on kylvettynä satoa, joka on tarkoitus myöhemmin korjata myyntiin tai tuotantoeläinten rehuksi. Esimerkiksi suojaviljaan perustettu nurmi tai kerääjäkasvi on sallittu suojametsästyskohde viljan puinnin jälkeen, mikäli tämä tuotetaan myyntiin tai rehuksi, vaikka korjaus tapahtuisi vasta seuraavana vuonna.
Vaikuttaako metsästys viljelyksille aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen?
Ei automaattisesti. Suojametsästyksen salliminen tai toteuttaminen ei sellaisenaan estä korvauksen saamista. Suojametsästys on yksi mahdollinen vahinkojen torjuntakeino, mutta se ei ole ainoa eikä kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisin keino ehkäistä vahinkoja.
Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain mukaan vahingonkärsijän tulee pyrkiä estämään vahingon syntyminen tai laajeneminen käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin. Torjuntatoimien toteuttaminen ei kuitenkaan aina tarkoita, että vahingoilta vältyttäisiin. Mikäli vahinkoja aiheutuu, niistä voidaan hakea korvausta, ja korvausta voidaan myöntää lain edellytysten täyttyessä.
Mitä muuta metsästyksessä olisi hyvä huomioida?
Metsästäjien tulee kerätä maastoon päätyneet hylsyt pois, jotta ne eivät päädy laiduntavien eläinten ravinnoksi tai kerättävän rehun sekaan. Lisäksi suositeltavaa on käyttää patruunoita, joissa on biohajoava välitulppa.
Merimetsot
Voinko metsästää merimetsoja minkä tahansa kalanpyydyksen lähellä?
Kun pyydys on kalastuslain mukainen seisova tai kiinteä pyydys, kuten verkko, katiska tai rysä, sen läheisyydessä voi suojametsästää merimetsoa. Metsästys tulisi kuitenkin suunnitella siten, että sillä ehkäistään todellista vahinkoa.
Voinko viedä kalanpyydyksen mukanani esimerkiksi sorsajahtiin, laskea sen pyyntiin, ja jahdata siten samalla myös merimetsoja?
Tämä on teoriassa mahdollista, mutta se ei vastaa suojametsästyksen tarkoitusta. Asiassa on syytä toimia vastuullisesti.
Onko rapumerta kalanpyydys, jonka yhteydessä voisi metsästää merimetsoja?
Kalastuslain 2 §:n 2 momentin mukaan kalastuslaissa kalalla ja kalastuksella tarkoitetaan myös rapua. Näin ollen rapumerta on kalastuslain 4 §:n 15 kohdan mukainen pyydys, joka mahdollistaa suojametsästyksen
Jäikö jokin vielä askarruttamaan? Voit jättää kysymyksiä kommenttikenttään.
Artikkelia päivitetty 13.8. Lisätty kysymys hanhipelloista. Muutettu vastauksen muotoilua.
Artikkelia päivitetty 18.8. Lisätty kysymys sadon korjaamisen ajankohdasta, rapumerran käytöstä ja viljelyksille aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta.
Artikkelia päivitetty 2.9. Muokattu vastauksia liittyen valkoposkihanhien määrään pellolla. Kyseessä tulee olla parvi.
Artikkelia päivitetty 8.9. Lisätty kysymys vesilinnustuksen rajoituksista.
Artikkelia päivitetty 9.9. Lisätty kysymys, mitä muuta olisi hyvä huomioida valkoposkihanhien metsästyksessä.
Tämä on aivan pelleilyä naurettavaa suoja metsästys. Tässä on poruukat viellä käräjillä. Reilusti vaan metsästys riistaksi.
Mitenkäs on asian laita niin sanottujen lintupeltojen kohdalla?
Jos viljelijä hakee tukea lintupellolta niin saako lintuja ampua vai ei?
Hyvä kysymys! Palaamme tähän pian, kun selvitämme asian yhteistyössä korvauspuolesta vastaavan Elinvoimakeskuksen kanssa.
Huom. Mikäli tukea haetaan lintupellolle sillä tarkoituksella, että linnut voivat laiduntaa kyseisellä pellolla häiriövapaasti, ei metsästys kyseisellä pellolla ole tuen maksamisesta riippumatta tarkoituksenmukaista suojametsästyksen tavoitteet huomioiden.
Nyt tässsä vastaus kysymykseesi. Lisäsimme kohdan myös tähän listaan: Lintupelloilla ei voi metsästää, sillä niissä ei tuoteta satoa myyntiin tai tuotantoeläinten rehuksi. Lisäksi tukiehtojen mukaan ympäristökorvauksen lintupeltolohkoilla lintujen tulee saada levätä ja ruokailla häiriöttömästi ilmoitetulla alalla. Lintujen saapumista lohkolle ei saa estää ja niiden tahallinen häirintä ei ole sallittua.
Vielä täsmennystä aiemman vastauksen muotoiluun: Lintupelloilla ei tule metsästää, sillä tukiehtojen mukaan ympäristökorvauksen lintupeltolohkoilla lintujen tulee saada levätä ja ruokailla häiriöttömästi ilmoitetulla alalla. Lintujen saapumista lohkolle ei saa estää ja niiden tahallinen häirintä ei ole sallittua.
Voiko viljelijä menettää korvauksen, jos lintupeltolohkolta ammutaan hänen tietämättään valkoposkia? Jos näin on, asettaa tämä metsästysseurat hankalaan välikäteen ja aiheuttaa varmasti metsästysalueiden irtisanomisia.
Tähän emme valitettavasti osaa vastata. Lintupeltokorvaus kuuluu Ruokaviraston/maaseutuhallinnon alaan, joten asiaan täytyisi kysyä tulkintaa heidän puoleltaan.
Haasteenhan tässä luo se, että lintupelloiksi luokiteltuja peltolohkoja ei näe kuin viljelijät ja mikäli maanvuokrannut viljelijä ei siitä erikseen metsästysseuraa tiedota tai muuta metsästysvuokrasopimustaan linturauhoituksen mukaiseksi, niin ei metsästäjät voi asiaa mistään tietää.
Jos tuolla lintupelto asialla halutaan siis saavuttaa se mihin sillä käsittääkseni pyritään, niin eikös juuri metsästäjä yhteisöt olisi se oikea kohdejoukko jolle kyseiset suojatut peltoalat tulisi saattaa tietoon. Keinoja lienee tämänpäivän avoimendatan ja kartta palveluiden muodossa…
Tässä olisi metsästäjien tärkeää ymmärtää, mitä suojametsästyksellä tavoitellaan: viljelijän sadon suojaamista. Ennen metsästyksen aloittamista on tärkeää olla yhteydessä viljelijään. Hänen avullaan voidaan selvittää metsästyksen tarve ja se, onko pellossa kylvettyä, korjaamatonta satoa.
En tarkoittanut yksinomaan suojametsästystä, vaan metsästystä yleensä ja lintupellon tuomaa ”suojaa” tietyille rauhoitetuille lajeille (kuten hanhet ja joutsenet) ns. levähdysalueina ja siten metsästykseltä suojattuina alueina jossa niitä ei häiritä.
Metsästyksen näkökulmasta nämä ovat ”rauhoitettuja” alueita eikä niillä tai edes niiden naapuripalstoilla ole luvallista häiritä tai metsästää lintujen muuton aikaan. Lintupeltostatus ei siten ole ainoastaan tukimäärittely vaan metsästykseltä rauhoitettu alue. Eikä tämä siten koske vain valkoposkihanhen suojametsästystä.
Ja se mainittu ongelma on, että metsästäjillä ei ole pääsyä tietoon (VIPU -palvelu), jossa nomä lintupeltoalat on yksilöity.
Metsästysvuokrasopimus laaditaan maanomistajan kanssa ja viljelijän toimenpiteistä tai mahdollisesti laadittavista tukihakemuksista ei tiedetä ja sitäkautta metsästäminen kyseisillä lintupeltoalueilla voikin olla laitonta, vaikka niille olisikin saatu metsästysoikeus. Metsästys voi tapahtua sadonkorjuun jälkeen ihan olemassa olevien sopimusten puitteissa pelloilla, mutta ei lintupelloilla muuttoaikana.
Vai olenko ymmärtänyt tämän jotenkin väärin?
Voiko valkoposkihanhia ampua pellon ilmatilassa vai pitääkö hanhien olla räpylät maassa. Eli ammun parvesta yhden, linnut nousevat ilmaan, saanko jatkaa metsästystä? Tai jos parvi lentää yli korjaamattoman pellon, saako silloin ampua?
Kyllä kaikkiin kysymyksiisi. Hanhet saavat olla suojattavan pellon yllä lennossa, ja voit jatkaa metsästystä, vaikka linnut nousisivat lentoon. Oleellista on, että peltoalueen yllä tai pellossa on samaan aikaan yhteensä viisi tai enemmän valkoposkihanhea.
Saako pellolla josta on korjattu vilja mutta kasvaa rehu alla niin ampua kun sehän on käytännössä korjaamaton se rehu mikä kasvaa viljan alta🤔
Kyllä, jos korjaamaton rehusato on tarkoitettu myyntiin tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Ennen metsästyksen aloittamista on tärkeää olla yhteydessä viljelijään asian varmistamiseksi.
Onko metsästäjän oltava samalla pellolla hanhien kanssa, vai voiko vähintään viiden hanhen parvesta ampua esimerkiksi kiväärillä linnun niin, että metsästäjä on metsän puolella tai viereisellä pellolla?
Metsästäjän ei tarvitse olla samalla pellolla hanhien kanssa. Oleellista on, että hanhet ovat pellolla tai lennossa sen yläpuolella.
Entä tilanne jossa luvallisessa paikassa ammuttu lintu haavoittuu ja lentää esim. 300m ja tippuu kuolemaan ns. hanhipellolle jossa ei saa metsästää?
Haavakon noutaminen on mahdollista, jos tappava laukaus on ammuttu lainmukaisella alueella. Haavoittuneiden yksilöiden lopettamisessa toimitaan kuin muidenkin riistalajien kohdalla. Lintupellon metsästyskielto valkoposkihanhilla perustuu tukiehtoihin lintujen häirinnän kieltämisestä, ja yksittäinen linnun lopetus alueella ei todennäköisesti aiheuta sellaista häiriötä, joka olisi katsottavissa tukiehtojen rikkomiseksi.
Tilanne seuraava: Olen rehupellolla Kandanhanhimetsällä ja pellossa ko. Lajin kaaveita. Paikalle saapuu parvi Valkkareita (5 tai yli) ja tuleevat kuville. Saanko ampua vai onko houkuttelua?
Kyllä saat, mikäli kyseessä on pelto, jossa on korjaamatonta satoa. Houkuttelua ei ole kielletty, joskin se ei ole tarkoituksenmukaista.
Tarviiko valkoposkeen hakea jokin lupa
Suojametsästys perustuu normaaliin metsästysoikeuteen, eikä se vaadi erillistä pyynti- tai poikkeuslupaa. Metsästäjällä tulee olla riistanhoitomaksu maksettuna ja metsästysoikeus tai -lupa kyseiseen alueeseen.
Kysymyskuuluu että valkoposkihanhea ei saisi metsästää jos pelto lohko kuuluu mahdollisten ympäristökorvausten piiriin mutta entä jos viljeliä ei hae lintu korvauksia mutta vipu palveluun lohko on siltikin merkattu mahdollisten ympäristö korvausten piiriin kuuluvaksi mistä voi hakea korvauksi niin eikös tälläiseltä pellolta mistä voi hakea sato korvauksia netsästys ole kielletty?
jos kysymys on tavallisesta viljelypellosta, jolle on ilmoitettu kerääjäkasvitoimenpide kuuluuko tämä peltoala suojametsästyksen piiriin ja mitkä kerääjäkasvi luetaan suojametsästyksen piiriin?
Mikäli kerääjäkasvi on viljelty tarkoituksena korjata sen sato myyntiin tai tuotantoeläinten rehuksi, on kyseessä valkoposkihanhen suojametsästyksen edellytykset täyttävä kohde.
Saahan luonnonhoitopelloilta metsästää? Niitähän on sadonkorjuu mahdollinen.
Kuka häirintää saa tehdä? Onko viljelijällä aina oikeus siihen vai vain metsästäjät, jolla on metsästysoikeus maihin? Esim vuokrapelloilla ei välttämättä metsästysoikeus aina siirry pellon vuokran mukana.
Mikäli pellolta korjataan sato myyntiin tai tuotantoeläinten rehuksi, on valkoposkihanhen suojametsästys mahdollista. Häirintää saa metsästyslain 36 §:n mukaan suorittaa vain henkilö, jolla on alueeseen kyseisen riistalajin metsästysoikeus tai -lupa.
Kannattaako ensisijaisesti pyrkiä pelotevaikutukseen ampumalla vain 1-2 hanhea kerralla kuten Virossa tehdään? Kyseessähän on suojeltu laji, joten liian suuriin saalismääriin voidaan kiinnittää huomiota ja todeta, että metsästys ei ole enää suhteessa vahinkoihin. Tässähän on kyse suojametsästyksestä, jolla pyritään vähentämään satovahinkoja eikä kannanhoidollisesta metsästyksestä. Jonkun verran kuulee keskustelua, jossa valkoposkihanhijahtiin ollaan lähdössä samalla tyylillä kuin kanadanhanhijahtiin ja kyseessä on kuitenkin täysin eri metsästyksen peruste.
Suojametsästyksen järjestelyissä tulee muistaa sen tarkoitus: satovahinkojen estäminen. Pelotevaikutuksen saavuttaminen suojattaville satovahinkokohteille on keskeisin suojametsästyksen tavoite.
Onhan se selvää, että saalismääriä seurataan ja arvioidaan, onko ammuttujen hanhien määrä suhteessa vahinkojen välttämisestä saatavaan hyötyyn. Valkoposkihanhi on edelleen suojeltu laji eu:ssa eikä se tule riistalajiksi muuttumaan ihan helposti. Moni varmasti unohtaa, että tässä ei ole kyse kannanhoidollisesta vaan suojametsästyksestä ja siitä ollaan kiinnostuneita myös eu:n virkamiehistössä.
saako muita hanhia ampua valkoposkille varatuilta lepopelloilta
Me emme ole oikea taho vastaamaan tukiehdoista. Mutta ns. lintupelloilla kaikkien lintujen on saatava levätä ja ruokailla häiriöttömästi: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/ymparistokorvaus/ymparistokorvauksen-sitoumusehdot/ymparistokorvauksen-sitoumusehdot-2026/#Lintupellot
Vaikuttaako ELY:n myöntämät karkoituspäätökset suojametsästyksen toteuttamiseen? Saako samoilla pelloilla toteuttaa suojametsästystä oli pellolle sitten myönnetty tai evätty karkoituspäätös?
Linkin takana karttapalvelu josta näkee alueittain onko karkoituslupia myönnetty.
https://ely.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=4468f6356dad4bcf99ef0be17c28adcd
Hei Ale! Suojametsästyksen edellytykset on määritetty laissa ja sen esitöissä, eivätkä sen edellytyksiin vaikuta mahdolliset aiemman lainsäädännön nojalla tehdyt poikkeuslupapäätökset.
Kiitos vastauksesta. Eli toisinsanoen muiden suojametsästyksen edellytysten täyttyessä voi näilläkin pelloilla harjoittaa suojametsästystä ympärivuotisesti vaikka alueella olisi esimerkiksi keväällä kielletty karkoitustoimenpiteet? Ymmärtääkseni valkoposkihanhen karkoittamiseen ei tarvita enää erillistä lupaa mikäli karkoittajalla on metsästysoikeus aluelle?