Vesilinnut taantuneet etenkin rehevillä järvillä

Monet muistelevat menneitä vesilintujen metsästysreissuja ja pohtivat minne hyvät vesilintuajat ovat kadonneet.

Teksti Markus Piha, Aleksi Lehikoinen, Andreas Lindén, Katja Ikonen ja Tuomas Rajala  Kuva Jaakko Alantela

Julkaistu30.8.2022
Tärkeimpien riistasorsien parimäärän ja poikasten kokonaismäärän kehitystä kuvaavat indeksit valtakunnan tasolla (indeksi %).

 

Vesilintulaskennat osoittavat, että lintukannat ovat pienentyneet 37 seurantavuoden aikana sekä karuilla että rehevillä vesistöillä. Yksi merkittävä taantumisen syy on vesistöjen ylirehevöityminen.

Sinisorsan pesimäkanta kasvoi vesilintuseurannan 37 vuoden aikana liki neljänneksellä, mutta kasvu ajoittui edellisen vuosituhannen puolelle ja viimeisen 20 vuoden aikana parimäärä on pysynyt vakaana. Vuoden 2022 parimäärä ja poikasten määrä ovat liki keskiarvossaan, mutta parikohtainen poikastuotto on 16 prosenttia keskiarvon yläpuolella. Parikohtainen poikastuotto ja poikasten kokonaismäärä ovat pysyneet vakaina.

Tavin pesimäkanta on seurannan aikana vähentynyt viidenneksen. Vuoden 2022 parimäärä on 19 %, poikasten kokonaismäärä 39 % ja parikohtainen poikastuotto 16 % pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Parikohtainen poikastuotto ja poikasten kokonaismäärä ovat pitkällä aikavälillä pienentyneet.

Haapanan parimäärä on pienentynyt seurantavuosien aikana voimakkaasti, peräti 56 %. Vuonna 2022 parimäärän arveltiin olevan 40 % ja poikasten määrän 27 % pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Poikasten kokonaismäärä on pienentynyt parimäärän pienenemisen myötä. Parikohtainen poikastuotto oli kuitenkin tänä vuonna ilahduttavasti 27 % pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella.

Telkän parimäärä, poikastuotto ja poikasten kokonaismäärä ovat pitkällä aikavälillä pienentyneet. Viimeisen kymmenen vuoden ajan kanta on kuitenkin ollut vakaa. Vuonna 2022 sekä parimäärä, poikasten kokonaismäärä että parikohtainen poikastuotto ovat yli 10 % pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Vesilintuaineisto koostuu vapaaehtoisten suorittamista pari- ja poikuelaskennoista. Tänä vuonna parilaskentoja tehtiin 1651 ja poikuelaskentoja 852 kohteelta. Laskennoissa seurataan pesimäkantojen muutoksia ja selvitetään vuotuista lisääntymistulosta. Tuloksia käytetään myös elinympäristöjen hoidon suunnitteluun, metsästyksen mitoittamiseen, vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä tutkimushankkeissa, joissa selvitetään miten rakennetut kosteikot auttavat vesilintuja.

 


Suuret kiitokset laskijoille!

Lue lisää: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-484-5