Operaatio Lintuatlas – vesilintuaktiiveja haetaan!

Suomen pesimälinnuston muutoksia seurataan muutaman vuosikymmenen välein lintuatlas-kartoituksen avulla. Metsästäjien apua tarvitaan, jotta riistavesilintujen kartoituksesta kattava. Lähde mukaan!

Teksti Jarkko Nurmi  Kuva Getty Images

Julkaistu5.5.2023

Lintuatlaskartoituksessa pesimälinnuston muutoksia seurataan 10 x 10 kilometrin karttaruuduissa. Aiemmin kartoitukset on tehty pääasiassa lintuharrastajien voimin, mutta nyt kattavuutta halutaan lisätä. Metsästäjiä tarvitaan. Meillä on ”joukkue” (metsästysseura) jokaisessa kylässä ja kaupungissa kautta Suomen. Erityisesti Pohjois-Suomessa on runsaasti kartoittamattomia ruutuja, joiden pesimäympäristöjen vesilintupotentiaalia ei tunneta.

Aktiivit koulutetaan

Suomen riistakeskus on aloittanut kampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä vesilintutietoa etenkin kartoitusaukoista. Alueelliset riistasuunnittelijat hakevat metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten kautta vesilintuaktiiveja, jotka koulutetaan tehtävään.

Havainnot voidaan tallentaa suoraan maastosta Oma riistaan, josta ne virtaavat atlaskartoituksen tiedoiksi.

Erityisen tärkeitä ovat havainnot taantuneiden vesilintulajien (jouhisorsa, haapana, lapasorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka, nokikana) poikueista. Myös metsähanhihavainnot ovat kullanarvoisia.

Voit ilmoittautua vesilintuaktiivien koulutustilaisuuksiin ottamalla yhteyttä alueesi riistasuunnittelijaan. Yhteystiedot löytyvät riista.fi-sivuilta.

Kaikki metsästäjät mukaan

Kuka tahansa voi osallistua kirjaamalla vesilintujen poikuehavaintoja Oma riistaan. Teetpä sitten havainnon kesälomalla laiturin nokasta tai retkeilet tositarkoituksella vesilintupoikueiden perässä, kirjaa havaintosi.

Riistakeskus toivoo aktiivisuutta myös vesilintujen pari- ja poikuelaskentoihin. Niiden tieto saadaan lintuatlaksen osaksi, mutta erillistä atlasaktiivisuutta tarvitaan pesimäalueiden kartoittamiseksi.

 


Teksti Risto Paakkonen

Metsästäjä, kanna kortesi kekoon kattavamman riistatiedon tuottamisessa

Niin vuosittaisten vesilintulaskentojen kuin atlaskartoituksenkin osalta on tärkeää saada vesilintuhavaintoja kattavasti. Näin varmistetaan, ettei tärkeitä pesintäalueita jää pimentoon.

Vuosittaiset vesilintulaskennat

  • Tiettyinä ajankohtina kiinteäksi määritellyillä havaintopisteillä
  • Uusia havaintopisteitä voi ja kannattaa perustaa
  • Seurataan vesilintukantojen kehitystä, tuottoa ja laaditaan vuosittainen raportti: luke.fi/fi/seurannat/vesilintuseurannat

Vesilintujen pistelaskentaverkostossa on vielä monin paikoin aktivoitumisen varaa etenkin Pohjois-Suomessa.

 


Atlaskartoitus 2022–2025

  • Havainnointia ei ole rajattu kuten vesilintulaskennassa
  • Selvitetään kaikkien lintulajien esiintymistä ja pesinnän varmuutta atlaskarttaruuduilla
  • Verrataan aiempien kartoitusten tuloksiin (edellinen 2006–2010)
  • Vesilintujen pistelaskentatulokset tulevat osaksi atlaskartoitusta
  • lintuatlas.fi
Haapanan pesimälevinneisyys edellisessä atlaskartoituksessa.

 


 

Suomalainen riistatieto on huippuluokkaa

Metsästäjien keräämää tietoa käytetään päätöksenteossa ajantasaisesti ja joustavasti. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia kestävän käytön varmistajia ovat riistakolmioverkosto sekä tapa kerätä hirvieläin- ja suurpetotietoa. Metsästäjät avustavat, riippumaton tutkimus tekee kanta-arviot ja maa- ja metsätalousministeriö tekee riistakeskuksen avustamana tarvittavat riistapäätökset.

Metsästäjät ovat kunnostautuneet myös vesilintukantojen seurannassa, mutta siinä meillä on vielä kirittävää.