Patopenkereen loivapiirteiset muodot parantavat patopenkereen eroosion kestävyyttä tarjoten samalla hyvän ruokailuympäristön puolisukeltajille.

Kattilanpohjasta kutsuvaksi sorsakosteikoksi

Märkä pelto tai joutomaa voi taipua pienellä vaivalla vesilintujen poikasten kahluualtaaksi, jolloin se edistää sorsakantojen toipumista. SOTKA-kosteikot -hankkeessa tuotetaan yksinkertaisia ja toimivia kosteikkoja, joista voi ottaa mallia jokaisessa kylässä toteutettavaksi.

Teksti Elina Sorvali, Lauri Laitila, Holtti Hakonen Kuvat Lauri Laitila, Jari Kostet, Jari Peltomäki

Julkaistu14.5.2021

Toisen romu voi olla toisen aarre. Esimerkiksi märällä ja hankalasti viljeltävällä pellon kulmalla, kuivuneella järvenpohjalla, ojien risteämällä, tuotannosta poistuneella turvetuotantoalueella tai käyttöä vaille jääneellä joutomaalla on mahdollisuus muodostua pieneksi kosteikkokeitaaksi, josta hyötyvät sorsalintujen lisäksi monet muut lajit.

Joutomaan vesittämisen edullisin keino on padota laskuoja ja tarvittaessa reunoja, ettei vesi pääse livahtamaan naapurin puolelle. Yksinkertaisimmillaan vedenpintaa saadaan säädeltyä tavallisen taipuisan sadevesiputken avulla. Putken kosteikonpuoleisen pään korkeus määrittää vedenpinnan tason ja se voidaan tukea esimerkiksi putkensuun viereen juntattuun aidanseipääseen. Näppärä nikkari ruuvaa tolppaan eri korkeuksille muutaman ruuvin, joihin putki voidaan ripustaa. Aina vedensäätelyä ei edes tarvita. Umpeenkasvaneilla lahdilla ja merenrannoilla pelkästään villiintyneen kasvillisuuden raivaaminen tarjoaa vesilintujen poikasille niiden tarvitsemaa ympäristöä.

Kosteikko vaatii perustamisen jälkeen niittoa tai laidunnusta, jottei se kasva umpeen. Lisäksi tarvitaan tehokasta pienpetopyyntiä, sillä haitalliset vieraslajit supikoira ja minkki ovat suuri uhka vesilinnuille ja niiden poikasille. Tietoa ja vinkkejä vieraspetopyyntiin voi hakea uudelta sivustolta www.vieraspeto.fi.

Jyrkännotko soveltui ihanteellisesti jyrkkien ja selväpiirteisten rinteidensä ja maastonmuotojensa vuoksi kustannustehokkaalla patoamisella perustettavaksi kosteikoksi.

Vedenpinnan vaihtelu takaa ravinnon runsauden

Vesilintujen poikaset tarvitsevat kosteikkoja, koska niissä viihtyvät niiden tärkein ravintolähde eli pienet vesiselkärangattomat eläimet. Tälle ravinnolle luodaan elinolosuhteet jäljittelemällä luontaista tulvadynamiikkaa niin sanotulla kausikosteikkomallilla. Lisäksi kosteikko tarjoaa keväällä levähdysalueen muuttaville linnuille ja parhaimmillaan tehostaa vesiensuojelua pidättämällä tulvavesiä ja estämällä niitä huuhtomasta alueen ravinteita lähimpään vesistöön.

Mallissa vedenpintaa säädellään aktiivisesti siten, että kevätkesällä vedenpintaa pidetään ylempänä ja vesilintujen poikaset voivat polskia kosteikolla. Keskikesällä vedenpintaa lasketaan, jolloin osa alueesta kuivahtaa ja alueen kasvillisuus pääsee uudistumaan. Tämä pitää kosteikon pohjan elinvoimaisena ja vesiselkärangattomia kuhisevana tulevien tulvitusten aikana. Lisäksi alueelle on mahdollista laskea eläimiä laiduntamaan, kuten tehdään ohessa esitellyllä Jyrkännotkon kosteikolla. Talvella kosteikon vedenpinta pidetään alhaalla, jotta se voi kevään tullen luontaisesti täyttyä sulamisvesistä. Hyvin hoidetulla kosteikolla taataan luontainen ravinnontuotto linnuille. Tästä syystä SOTKA-kosteikoilla ei harjoiteta jyväruokintaa ennen sorsastuskauden alkua.

Kosteikko joka kylään

Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot -hankkeessa laaditaan toimintamalleja tehokkaiden poikue-elinympäristöjen luomiseksi. Hankkeen painopisteenä ovat isot ja vaikuttavat kohteet, mutta niiden rinnalla toteutetaan verrattain helppoja, pieniä ja kustannustehokkaita esimerkkikohteita, kuten Jyrkännotko Karjalohjalla.

Kyseisistä kohteista voi ottaa mallia jokaiseen pitäjään niin maastorakentamisen kuin suunnittelun ja yhteistyön edistämisen suhteen. Kustannusrakenteita ja työvaiheita avataan, jotta kullekin metsästysseuralle tai muulle yhdistykselle, paikalliselle yhteisölle tai yksittäiselle maanomistajalle hahmottuisi kunnostuksien olevan mahdollisia myös ilman kohtuuttomia taloudellisia tai työmäärällisiä panostuksia.

Innostusta riittää

Hankkeeseen valituilla kohteilla on löytynyt varsinaiseen toteuttamistyöhön tarvittava omarahoitus. Lisäksi talkootöitä on tehty runsaasti. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke kustantaa kohteiden työnjohdon ja suunnittelun, joita toteuttavat hankkeen suunnittelijat ja alan yritykset. Ilman paikallisten innostusta kosteikkojen toteuttaminen ei olisi mahdollista. Hankkeessa tehdään myös tiivistä yhteystyötä ELY-keskusten kanssa ja suunnitelmissa otetaan huomioon viranomaisten vaatimukset. Näin varmistetaan, että kosteikot ovat asianmukaisia, eikä niistä aiheudu haittaa alueen maankäytölle tai uhanalaisille eliölajeille.

SOTKA-kosteikot on ollut käynnissä vuoden, minkä aikana on kunnostettu tai perustettu 10 kosteikkoa ympäri Suomen ja suunnitteluun valittu lähes 50 kohdetta. Seuraavat työmaat jatkuvat kesällä 2021. Kohde-esityksiä on tullut noin 200 kappaletta, ja mukaan hankkeeseen voi edelleen hakea. Osalle valituista kohteista laaditaan kattava suunnitelma, jonka avulla maanomistaja tai seura voi toteuttaa kosteikon käyttäen muita rahoituskanavia.

 

Lue lisää: www.kosteikko.fi

Jyrkännotko – vesitetty unelma

SOTKA iski ensimmäistä kertaa lapansa maahan viime elokuussa, Karjalohjalla sijaitsevaan Jyrkännotkoon. Noin 1,5 hehtaarin kosteikko toteutettiin kausikosteikkoperiaatteen mukaan. Paikka soveltui padottavaksi kosteikoksi selkeiden maastonmuotojensa ansiosta: Notkelman ympärillä lehmien laidunkäytössä olevat kaltevat pellot muodostavat luontaisen ”kattilanpohjan” alueen keskelle.

Arvoton notkelma luonnon hyödyksi

Kosteikon perustaminen alkoi viime keväänä, kun luonnonhoitotyöstä innostunut maanomistaja Matti Erola teki kohde-esityksen hankkeelle soveltuvasta kohteesta. Erolan perhe halusi saada arvottoman notkelman parempaan käyttöön. Maastokäynnin jälkeen alkoi suunnittelu. Heinäkuun loppuun mennessä kaikki tarvittavat lausunnot ja luvat oli saatu kosteikon toteuttamiseksi.

Maanomistaja ja hänen poikansa Matias Erola tekivät paljon talkootyötunteja jo ennen varsinaisten kaivuutöiden aloittamista. Notkossa kasvanut tiheä vesaikko tuli poistaa ennen kuin kuokka päästiin iskemään maahan.

Patopenger pidättää vettä jo tänä keväänä

Maanrakennustyöt kestivät kolme päivää. Kosteikko rajoittuu etelästä hiekkatiehen. Sen ja kosteikon väliin rakennettiin loivapiirteinen 80 metriä pitkä patopenger, joka kylvettiin siemenseoksella. Patopenkereen kaivumassoja kaivettiin pääosin kosteikon puolelta. Vedensäätelylaitteistoksi valittiin käänneltävä 90 asteen kulmassa oleva rumpuputki, jota kallistamalla saadaan vedenpintaa säädettyä.

Ylivirtaamien varalle asennettiin rumpuputki patopenkereen läpi hieman vedenpinnan normaalitasoa korkeammalle. Lisäksi maanomistajat rakensivat uuden ojauoman koillispuolen alueen ohi virtaavasta ojauo- masta, jotta kosteikossa olisi vettä myös kuivina aikoina. Valuma-alue kasvoi tämän seurauksena melkein kaksinkertaiseksi, noin 18 hehtaariin.

Vedenpintaa nostetaan vaiheittain keväällä, jotta alue pääsee tositoimiin: Tarjoamaan suojaa ja ravintoa arvokkaana levähdyspaikkana muuttaville vesilinnuille jo ennen varsinaisen pesimäkauden alkua.

Taipuisalla sadevesiputkella voi padota esimerkiksi pelto-ojan ja näin muodostaa pienen kosteikon.

Toteutuneet kustannukset:

Suunnittelu ja työmaaohjaus 1 800 €

Materiaalit ja tarvikkeet 1  200 €

Maanrakennustyöt 4 800 €

Kaikki yhteensä 7 800 €

Lisää samasta aiheesta

Nuorten toimitus

Minkkikantaa kurittamaan

13.5.2021
Suomen riistakeskus 10 vuotta

Riistatieto ja hoitosuunnitelmat

11.5.2021
Operaatio Tunnhamn – osa 2

Petopoistot alkavat

10.5.2021