Erätarkastaja Jyrki Turpeinen tarkasti Esa Kortelaisen kaataman karhun Lieksassa.

Eränkäyntiä valvoo 13 tarkastajan tehotiimi

Valtion alueilla työskentelee Suomen ainoa erävalvontaan erikoistunut viranomaisryhmä. Tiimin tuorein jäsen on Miska Puumala, joka aloitti Kainuussa huhtikuussa.

Teksti ja kuvat Aku Ahlholm ja Vesa Ranta

Julkaistu3.5.2024

Metsästäjät toivovat yleensä lisää valvontaa. Sen ymmärtää, sillä luvat on mukava näyttää, kun ne ovat kunnossa.

Viime vuonna 96 prosenttia valtion alueilla tarkastetuista metsästäjistä piti mukanaan tarvittavia lupia, eikä heidän toimissaan ollut muutakaan huomautettavaa.

– Rikkeettömät kalastajat ja metsästäjät ovat hyvä pääsääntö ja rikkomukset poikkeus, erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen sanoo.

Metsästäjien tyypillisin rike on kuljettaa asetta väärin autossa. Aseen tulisi aina olla lataamattomana suojuksessa tai suojatussa tilassa, vaikka autolla siirryttäisiin lyhyen matkaa seuraavaan passiin.

Suomen ainoaa erävalvontaan erikoistunutta viranomaisryhmää johtaa erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen.

Kotipaikka ei aina vaihdu, vaikka kirjat siirretään

Joka syksy erävalvonta saa runsaasti ilmoituksia siitä, että metsäkanalintuja pyydetään laittomasti tieltä. Viime metsästyskaudella myös hirvenpyynti karkasi osalla käsistä.

Kolmessa tapauksessa metsästäjien epäillään käyttäneen moottorikelkkoja apunaan hirvenpyynnissä. Kaikki eivät malttaneet odottaa hirvenmetsästysajan alkua tai lopettaa jahtia, vaikka hirvi löntysteli lupa-alueen ulkopuolelle.

Pohjois-Suomeen liittyy vapaan metsästysoikeuden väärinkäytöksiä. Usein metsästyslain 8 §:n osoittaman alueen ulkopuolella vakituisesti asuva henkilö siirtää kirjansa johonkin vapaan metsästysoikeuden kuntaan ja alkaa metsästää paikallisen oikeudella. Osoitteen ja kirjojen muutos ei kuitenkaan riitä, jos tosiasiallinen asuinpaikka ja elinpiiri ovat toisaalla.

– Tällöin metsästäjä voi syyllistyä luvattomaan pyyntiin, Pelkonen muistuttaa.

Erätarkastaja Jyrki Turpeisen kenttää on itäinen Suomi.
Erätarkastajat Heikki Taipale (vas.) ja Tommi Suonpää valvomassa eränkäyntiä itäisen Suomenlahden kansallispuistossa.

Erätarkastajilla on poliisin koulutus

Metsähallituksen erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat, joilla on poliisin koulutus. Vakituisessa virassa on 11 erätarkastajaa, jotka vastaavat valvonnasta omalla alueellaan. Lisäksi Saimaalla ja Itä-Suomessa työskentelee hankkeisiin palkatut erätarkastajat.

Erätarkastajan tehtävät ovat kysyttyjä, sillä virkoja on vähän. Viimeksi vahdinvaihto tapahtui huhtikuussa Kainuussa, jossa vanhempi konstaapeli Miska Puumala jatkoi eläkkeelle jääneen Seppo Toikkasen työsarkaa. Seuraavaksi vaihtuu Ylä-Lapin erätarkastaja, sillä pitkäaikainen erätarkastaja Jari Liimatainen jää eläkkeelle.

– Sesonkiaikana pystymme tehostamaan valvontaa palkkaamalla kausityöntekijöitä. Heitä on yleensä ollut kahdeksan henkeä, mutta viime vuonna jouduimme säästämään vähän kaikesta ja pystyimme palkkaamaan vain kolme, Pelkonen sanoo.

Tarvetta erävalvonnan lisäykselle olisi. Vaikka viime vuonna metsästysrikosten kokonaismäärä pysyi tavanomaisella tasolla, esitutkintaan siirtyneet törkeät tapaukset lisääntyivät hälyttävästi.

Ensin tuli tutkittavaksi niin sanottu Savukukko eli Suomen rikoshistorian laajin salametsästyskokonaisuus, jossa epäillään useita törkeitä metsästysrikoksia. Sen lisäksi paljastui kaksi luvatonta karhunpyyntihaaskaa, pyynnissä ollut karhuhäkki sekä ahman ja karhun laittomat tapot.

Metsähallituksen erävalvonnan tuloksiin voi tutustua joka vuosi Eräluvat-palvelussa julkaistavasta erävalvontaraportista, joka on ainoa laajempi katsaus suomalaiseen erä- ja luontorikollisuuteen.

Lähde: Poliisihallitus

Metsästyksenvalvojan tehtävät ja oikeudet

Teksti Marko Muuttola ja Teemu Lamberg

Riistanhoitoyhdistyksen metsästyksenvalvojan tehtävät ja oikeudet määrittelee riistahallintolaki.

Metsästyksenvalvojan tehtävään kuuluu seurata metsästyksen ja riistanhoidon lainmukaisuutta toiminta-alueellaan, jonne Suomen riistakeskus on hänet nimittänyt riistanhoitoyhdistyksen (rhy) esityksestä. Pääsääntönä on, että toiminta tapahtuu oman rhy:n alueella.

Tarvittaessa metsästyksenvalvoja ilmoittaa tekemistään havainnoista metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaaville viranomaisille, Suomen riistakeskukselle, metsästysoikeuden haltijoille tai metsästysoikeuden omistajille. Tarvittaessa metsästyksenvalvoja toimii myös poliisin ja muiden viranomaisten apuna.

Tehtäväänsä suorittaessaan metsästyksenvalvojalla on oikeus tarkastaa metsästäjän henkilöllisyys, metsästysoikeus sekä riistanhoitomaksun ja ampumakokeen suorittaminen. Lisäksi metsästyksenvalvojalla on oikeus tarkistaa pyyntivälineet ja -menetelmät. Esimerkiksi puoliautomaattiaseen patruunakapasiteetti on oikeus tarkistaa.

Asiakastilanteissa metsästyksenvalvoja esittelee itsensä ja toimivaltuutensa. Tämä on kirjattu myös riistahallintolakiin koskien valvojan velvollisuuksia, toki muotoiltuna ”niin pyydettäessä”. On kuitenkin kohteliasta esitellä itsensä ja asiansa heti tavattaessa.

Metsästyksenvalvojaan, kuten muihinkin riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloin, kun henkilöt hoitavat julkisia hallintotehtäviä.