Valonvahvistin vai lämpökamera?

Haitallisten vieraslajien metsästystä helpotettiin lakimuutoksella vuonna 2019. Supikoiraa saa nyt metsästää tähdäten valonvahvistimien tai muiden pimeänäkölaitteiden läpi. Mutta minkä hankkisi, valonvahvistimen vai lämpökameran? Tähtäimen vai katselulaitteen?

teksti ja kuvat Olli Kangas

Julkaistu19.11.2020

Valonvahvistinteknologia on ollut sotilaskäytössä jo toisen maailmasodan loppuvaiheista. Silloin laitteet olivat järkyttävän kalliita ja niin sanotun kannettavankin version pelkät akut painoivat pitkälti toistakymmentä kiloa.

Kuluttajien ulottuville teknologia on tullut vasta hiljattain, kun hinnat ovat pudonneet. Nyt valonvahvistinten hintahaarukka on noin 600 euron katselulaitteesta reilun 5 000 euron tähtäinlaitteisiin. Kovin moni ei varmaankaan sijoita tuhansia euroja tähtäimeen, jolla saa ampua vain supikoiria. Moni päätyykin laitteeseen, joka asennetaan tavallisen tähtäinkiikarin jatkeeksi.

Timo Huikkalan mukaan kiinnostus pimeälaitteisiin on noussut valtavasti. Hän esittelee kiikariin kiinnitettävää mallia.

Hinta kertoo laitteen laadusta

Halvimmallakin lämpökameralla löytää esimerkiksi haavakon sysipimeästä metsästä, vaikka kuva ei ole niin tarkka kuin kalliimmassa laitteessa. Riittävä lämpö pysyy esimerkiksi peuranruhossa tuntikausia senkin jälkeen kun eläin on jo menehtynyt.

– Halvimmilla laitteilla ei näe niin tarkkaa kuvaa kuin kalliimmilla, joissa on tietenkin parempaa teknologiaa, vahvistaa kauppias Timo Huikkala Asetalosta.

– Myös toimintaetäisyys kasvaa hinnan myötä, Huikkala kertoo.

Virtolaisliikkeestä kysytään enemmän lämpökameroita kuin valonvahvistinlaitteita, mutta se johtunee siitä, että valonvahvistinasia on uudempi metsästäjille. Kyselyitä tulee enemmän ja enemmän, jonka Huikkala arvelee johtuvat laitteiden hintojen putoamisesta siedettävälle tasolle.

Huikkala esittelee mallia, jota voi käyttää joko käsikatselulaitteena tai sen voi asentaa kiikarin linssiin kiinni. Kauppiaskin joutuu hetken etsimään oikeaa sovitinta, rutiinia kun ei ole vielä päässyt syntymään. Kun oikea sovitin on asennettuna, on valonvahvistin todella nopea napsauttaa kiinni kiikariin. Kun pimeänäkölaitetta ei tarvita, toimii kiinnike etulinssin suojuksena.

Jalusta on lämpökameralla kuvatessa tarpeen, katselu sujuu käsivaraltakin.

Suuri apu tunnistettaessa

Valonvahvistinta tai lämpökameraa saa käyttää tähtäinlaitteessa vain supikoirajahdissa, ja poikkeusluvalla villisialla. Mutta kyllä erillinen katselulaitekin on suuri apu eläintä tunnistettaessa ennen ampumista.

– Supia voi ensin tiirailla lämpökiikarilla, sitten napsauttaa valon päälle ja ampua, toteaa ahkera pienpetopyytäjä Jussi Näsi. Loppilaisella metsämiehellä on useimmiten mukanaan lämpökameralla varustettu tähtäinlaite yöpassissa. Noin kolmen tonnin hintaisella laitteella näkee eläimet satojen metrien päästä ja kuva on valokuvantarkka.

Kysymykseen ”lämpökamera vai valonvahvistin?” on Näsillä selvä kanta:

– Jos hankkisin vain yhden laitteen, se olisi lämpökameralla varustettu katselulaite, toteaa Näsi epäröimättä.

Katselulaitetta on tähtäinkiikaria näppärämpi käännellä ja tarkkailla maastoa eri suuntiin. Se voi olla laillisena apuvälineenä hirvieläintenkin iltakytiksellä. Vaikka hämärässä näkee vielä ampua, on varma tunnistus joskus epävarmaa. Silloin katselulaite pidentää toiminta-aikaa peurakytiksellä.

Lämpökameratähtäin sopii Jussi Näsin mielestä myös 60-vuotiaaseen kivääriin.

Iso apu haavakon etsinnässä

SRVA-keikoilla joudutaan usein etsimään eläimiä oudoista paikoista öiseen aikaan. Silloin lämpökamera on todella hyödyksi.

Näsille on kertynyt näyttävä valikoima öisiä kuvia eri eläimistä. Jopa hiiri näkyy lämpökuvassa 70 metrin etäisyydeltä hassuna pisteenä.

Valonvahvistimella toimivaan katselukiikariin voi myös liittää lämpökameralaitteen lisävarusteena. Ja tietenkin valonvahvistinlaite toimii päiväsaikaan normaalina kiikarina ja kamerana. Valonvahvistuksen kun saa monissa malleissa pois päältä.

Kameralla varustettu hyvä laite on tietenkin myös harrastusväline jo itsessään. Öisiä luontokuvia on jännittävä kuvata. Lämpökameran otokset ovat toisinaan silkkaa taidetta.

Supin viime hetki tallentui tähtäimen videolle.
Peurat näkyvät lämpökameralla myös pimeällä.
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit