Noutajien suosio jatkuu

Noutajien suosio kasvoi Suomessa jo vuosia sitten. Vaikka osa noutajista on päätynyt puhtaasti seurakoiriksi niiden miellyttävän luonteen vuoksi, todella moni noutaja on aktiivisessa metsästyskäytössä.

Eniten jahtikoirina tavataan labradorinnoutajia, joka on myös eniten rekisteröity koirarotu Suomessa (2020). Kultainen noutaja eli ”kultsu” on petrannut ilahduttavasti metsästäjien piirissä ja nykyisin niitä tavataan aiempaa enemmän metsästyskäytössä. Muita noutajarotuja ovat sileäkarvainen noutaja eli ”flatti”, chesapeakenlahdennoutaja eli ”chessi”, kiharakarvainen noutaja eli ”kihara” ja novascotiannoutaja eli ”tolleri”. Kaikissa noutajaroduissa tavataan erinomaisia metsästyskoiria ja niillä on omat harrastajakuntansa.

Videossa kerrotaan noutajien suosien syistä sekä tärkeimmistä metsästysominaisuuksista.

Taipumuskokeen kautta menestykseen

Noutajien kasvatuksessa on pyritty varmistamaan perinnölliset taipumukset. Koirien koe- ja näyttelyura alkaa taipumuskokeista. Parikymmentä vuotta sitten noutajakokeet olivat melko harvinaisia, mutta nykyisin kokeita pidetään jo lähes joka viikko.

Koetoiminnan tarkoitus on nostaa esiin jalostuksen kannalta kiinnostavat koirat. Monille harrastajille koetoiminta muodostaa huomattavan osan aktiviteeteista koiran kanssa. Kokeneet ja vastuulliset kasvattajat käyttävät koiriaan myös metsästykseen, jolloin koiria testataan käytännön olosuhteissa.

Siinä missä koetilanteita voidaan harjoitella ja rasitus on kohtuullista, voivat käytännön metsästystilanteet vaihdella huomattavasti. Metsästysreissu voi kestää pitkään ja olosuhteet olla sään puolesta vaikeat. Tällöin koiran ominaisuuksia mitataan ehkäpä vielä koetoimintaa perusteellisemmin ja esiin voin nousta arvokasta tietoa koiran ominaisuuksista ja toiminnasta.

Käyttö lisääntynyt ja monipuolistunut

Jos noutajat toimivat vielä parikymmentä vuotta sitten isäntänsä tai emäntänsä sorsannoutajina, on tilanne sittemmin muuttunut melkoisesti. Runsastuneet edustusjahdit ovat mahdollistaneet noutajaharrastajille paljon käytännön tilanteita. Kun riistaa pudotetaan päivän aikana suuri määrä, myös noutoja tulee paljon. Koirat pääsevät näissä jahdeissa noutamaan lämmintä riistaa runsaasti ja joutuvat lisäksi alttiiksi laukausten sekä lentävien lintujen aiheuttamalle häiriölle tavallista jahtia enemmän.

Kaupalliset ja edustusjahdit ovat toki erilaisia kuin perinteinen eränkäynti, mutta koiraharrastajista ehkäpä noutajaharrastajat ovat hyötyneet niistä eniten lisääntyneiden harjoittelu- ja käyttömahdollisuuksien myötä.

Noutajia käytetään enenevässä määrin muussa metsästyksessä kuin pelkästään vesilintujahdeissa noutavana koirana, mikä on niiden erikoisalaa. Karkottavina koirina noutajia tapaa kanalintujahdeissa, sekä taajamien lähistöllä pienriistajahdeissa. Osaa noutajista hyödynnetään haavoittuneiden tai liikenteessä loukkaantuneiden hirvieläinten jäljestystehtävissä SRVA-koirina. Jahtisyksy alkaa tänäkin vuonna noutajilla kyyhkyjahdin merkeissä.

Kokeita moneen makuun

Noutajille tarjolla olevien kokeiden kirjo on laaja. Aluksi on käytävä taipumuskoe, jonka jälkeen tie avautuu varsinaiseen koemaailmaan. Koeuraa aloitteleville noutajille on tarjolla alokasluokan ja avoimen luokan kokeita.

Voittajaluokkaan siirtymisen jälkeen koirat voivat osallistua lämpimän riistan kokeisiin, jotka muistuttavat metsästystä. Niissä pudotetaan riistaa ja ne voidaan järjestää jahdin yhteydessä. Noudettavana riistana voivat olla vesilinnut, fasaani, peltopyy tai sepelkyyhky. Koiria siis testataan käytännön metsästysolosuhteissa. Näissä kokeissa ohjaaja ei itse ammu. Käytännön metsästyskokeessa, kuten iltalennolla myös ohjaaja pudottaa.

Lisäksi noutajille järjestetään kokeita pelkillä dameilla eli noutopatukoilla. Näissä kokeissa ei noudeta riistaa lainkaan.

Kyky ja halu löytää riistaa

Noutajalla metsästys on yhteistyötä. Koiralla on oltava kyky ja halu toimia metsästäjän haluamalla tavalla siten, että pudotettu tai kaadettu riista saadaan tehokkaasti ja siististi talteen. Pääasiassa noutajat toimivat vasta laukauksen jälkeen.

Toisaalta noutajien on osattava olla hiljaa ja huomaamattomia jahdin aikana. Tämä koskee sekä passissa oloa tai vaikkapa järven rantaan hiipimistä. Ääntä pitävä ja rauhaton koira karkottaa nopeasti riistan metsästäjän ulottumattomiin. Pahinta on, jos koira on rauhaton passissa, ei pysy paikallaan ja ääntelee. Yhtälailla on ikävä tilanne, jos saalis on iltalennon jälkeen vielä löytämättä ja noutaja lopettaa työskentelyn kesken esimerkiksi viileän veden ja pimeyden vuoksi.

Noutajan tulee olla vahvaviettinen, sitkeä ja kestää hyvin kylmää. Säänkestävyyteen vaikuttaa sekä turkki että asenne. Noutajilla voidaan käyttää suojavaatteena neopreeniliiviä, mutta koirilla tulee omasta takaa olla kylmältä ja märältä suojaava kaksoisturkki.

Noutaessaan riistaa koiran tulee olla pehmeäsuinen. Arvokas riistasaalis halutan talteen ehjänä, ei pureskeltuna. Mitäpä arvoa metsästäjälle olisi noutajasta, joka kyllä noutaa pudotetut linnut, mutta ne on pureskeltu tohjoksi?

Pentu on koulutettava

Noutajan pennun hankintaa harkitsevan kannattaa suunnata noutajien kokeisiin sekä osallistua jahteihin, joissa noutajia käytetään. Tätä kautta pääsee tutustumaan noutajarotujen harrastajiin. Keskustelemalla rotujen kasvattajien kanssa sekä tutustumalla heidän koiriinsa, on mahdollista löytää pentu, jonka ominaisuudet sekä ennen kaikkea terveys ja luonne ovat kunnossa.

Rodunomaisesti toimivan noutajan kouluttaminen vaatii aikaa ja paneutumista, mutta ei ole ylivoimaista. Se on antoisa matka ja lopputuloksena on ohjaajansa kanssa yhteistyötä tekevä, rauhallinen sekä motivoitunut metsästyskoira.