Maanomistajien kokemukset suurennuslasin alla

Metsästysoikeus kuuluu lakisääteisesti maanomistajalle. Hirvieläimistä koituvan hyödyn ja haitan suhde ei aina palvele maanomistajien tavoitteita, joten ymmärrettävästi hirvieläimet jakavat mielipiteitä.

Teksti Arttu Kouhia Kuva Elina Kettunen

Julkaistu9.11.2021

Hirvieläinkantojen hoidon kehittäminen edellyttää tietoa sen vaikutuksista eri toimijoihin. Suomen riistakeskus toteutti alkuvuodesta 2021 maanomistajille ympäri Suomen laajan kyselyn, jossa kartoitettiin vastaajien taustatietoja, tavoitteita, näkemyksiä ja kokemuksia. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten maanomistajat kokevat hirvieläinten kannanhoidon onnistuneen ja mitä asioita on taustalla.

Kyselyaineiston keruun toteutti Taloustutkimus Oy Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta. Kyselykutsu lähetettiin riistakeskusalueittain ositetulla maanomistajien keski-iän ja tilakoon huomioivalla satunnaisotannalla noin 53 000 maanomistajalle. Poikkeuksena olivat Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistakeskusalueet, jotka otettiin hirvitalousaluekohtaiseen tarkasteluun. Vastaajia kertyi yhteensä vajaat 7 500.

Maanomistajuus ja hirvieläimet

Maanomistajat ovat moninainen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia arvoja ja intressejä. Näin ollen myös hirvieläinten ja metsästyksen rooli osana maanomistajuutta vaihtelee.

Yli puolelle vastaajista puun myynnistä saatavat tulot olivat kaikkein tärkein maanomistamisen tavoite. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki hirvien aiheuttaneen metsilleen vahinkoja, mutta yleensä vahingot olivat olleet pieniä.

Noin puolet vastaajista oli harrastanut metsästystä, usein myös hirven metsästystä. Lähes kaikki vastaajat olivat vuokranneet maansa hirvieläinten metsästystä varten, ja suurin osa koki hyötyneensä siitä tavalla tai toisella.

Suhtautuminen riistataloudellisiin keinoihin hyötyä hirvieläimistä oli vaihtelevaa. Suurin osa piti omalta maaltaan kaadettujen eläinten lihan myyntiä hyväksyttävänä, mutta metsästysmahdollisuuksien myyntiä omalle maalleen piti hyväksyttävänä alle puolet vastaajista.

Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso maanomistajien näkemyksistä tästä tai Spotifysta.

Näkemykset hirvikannan koosta

Kyselyssä pyydettiin arvioimaan hirvikannan kokoa oman tilan lähiympäristössä viisiportaisella asteikolla. Oheisissa kartoissa vastausjakaumat on yhdistetty kaksiportaisiksi, jotta voidaan helpommin verrata niitä, jotka kokivat hirvikannan liian suureksi ja niitä, jotka eivät.

Kysymys hirvikannan nykyisestä koosta jakoi vahvasti vastaajien mielipiteet. On mielenkiintoista selvittää, mitkä tekijät selittävät näkemyseroja. Maanomistajan metsästystaustan vaikutus voisi kuvitella olevan yksi tekijä, mutta se ei yksin selitä asiaa.

Vastaajien metsästystaustalla oli kuitenkin hieman vaikutusta näkemyksiin, ja oheisilla kartoilla tätä vaikutusta kuvataan alueellisesti. Varsinkin Uudenmaan länsirannikon tuntumassa useat pitivät hirvikantaa jopa liian pienenä riippumatta metsästykseen liittyvästä taustasta, vaikka hirvikannan tiheystavoitteet alueella ovat olleet Suomen korkeimpia.

 

Tyytyväisyys hirvikannan hoitoon

Hirvikannan hoito on monivaiheinen järjestely, jonka toteutus edellyttää hirvieläintietoon perustuvaa suunnittelua, yhteisesti asetettuja tavoitteita sekä tietysti kymmeniä tuhansia hirvenmetsästäjiä.

Suomen hirvikannan koko on puolittunut siitä, mitä se oli 2000-luvun alussa, ja viime vuosien aikana kanta on ollut laskusuunnassa. Valtaosalla hirvitalousalueista hirvikanta on tavoitetiheydessä.

Vaikka hirvikannan koko jakaa vahvasti mielipiteitä, voidaan hirvikannan hoidon sanoa monilta osin toimivan: vain hieman alle kolmasosa vastaajista oli tyytymätön hirvikannan hoitoon.

Aineiston käsittely ja hyödyntäminen

Laajan kyselytutkimuksen etuna on, että kerätyn aineiston avulla voidaan muodostaa luotettava käsitys erilaisista maanomistajista ja heidän kokemuksistaan alueellisesti.

Aineistosta on tekeillä opinnäytetyö, jossa selvitetään missä määrin eri asiat selittävät maanomistajan tyytyväisyyttä hirvikannan hoitoa kohtaan. Koska kyselyllä kerätty aineisto on kattava, on sen monipuolinen hyödyntäminen mahdollista myös tulevaisuudessa.

Toteutettu kysely on osa Suomen riistakeskuksen Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanketta ja tukee maanomistajien parempaa huomioimista hirvieläinkantojen säätelyn ja sidosryhmäyhteistyön kehittämisessä.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!