Tämän ison uroksen sain ikuistettua kuvaan vain muutaman metrin päästä.
Nuorten toimitus

Lättähännän jäljillä

Metsästysseurani mailla olevalla järvellä on vuosikausia elänyt pieni yhdyskunta majavia. Muutama vuosi sitten aloin tutustumaan niihin ja kohta minulla olikin jo tarvikkeet majavalakkiin.

Teksti ja kuvat Karlo Ruotsalainen

Julkaistu11.1.2024

Kuulin pari vuotta sitten seurani alueella elävän kanadanmajavia. Minulla ei ollut oikeastaan mitään tietoa niistä, joten päätin lähteä katsomaan. Sillä reissulla näin majavan ensimmäistä kertaa elämässäni. Kiertelin ympäri järveä, ja patoja löytyi kaikilta järven joilta. Eniten niitä oli pesien läheisyydessä. Pesiä oli kaksi, joista toinen selvästi isompi ja enemmän käytössä.

Minua kehotettiin ampumaan majavista muutama kannan hillitsemiseksi. Syynä yhdyskunnan leikkaukseen olivat pääasiassa vahinkojen hallinta. Patoja oli tehty niin paljon, että talousmetsässä vedenpinta alkoi olla liian korkealla. Lisäksi majavat olivat tukkineet rumpuputken ja vesi oli noussut tielle. Myös lähimökin pihakoivut olivat joutuneet lättähäntien ruokalistalle.

Massen elämää

Ryhdyin tuumasta toimeen ja lähdin kokeilemaan massejahtia. Aloin istua järvellä lähes joka ilta muutaman tunnin ennen auringonlaskua. Majavia näkyi melkein aina ja niitä seuraillessa oppi tuntemaan niiden käyttäytymistapoja ja rutiineja. Pystyin erottelemaan varmuudella neljä eri yksilöä, mutta mökkiläisten mukaan niitä oli näkynyt edellisenä syksynä enemmänkin.

Alueemme majavat ovat todennäköisesti kulkeutuneet meille läheiseltä Evon retkeilyalueelta, jossa pesii vahva majavakanta. Siellä on kymmenien yksilöiden yhdyskunta. Se on tietojeni mukaan lähtöisin muutamasta yksilöstä, jotka on tuotu sinne Pohjois-Amerikasta vajaa sata vuotta sitten.

Järvestä pöytään

Huhtikuun aikana pääsin ampumaan kolme majavaa: 24-kiloisen uroksen, 18-kiloisen naaraan ja 8-kiloisen edellisvuoden poikasen. Jälkeenpäin tarkastellessa oli mielenkiintoista huomata, että kaikki yksilöt oli ammuttu alle vartin aikaikkunassa kello seitsemän jälkeen illalla.

Nyljin majavat ja tutustuin nahkojen parkitsemiseen kotikonstein. Se onnistui ensimmäiseksi kerraksi mielestäni aika hyvin ja kaikki nahat roikkuvat nyt seinälläni. Ensimmäisen majavan kallo on hyllyn päällä, muista niitä ei jäänyt jäljelle, sillä jouduin ampumaan niitä päähän. Lihaa onneksi tuli kaikista ja niin paljon tulikin, että sitä on vieläkin pakkasessa.

Ensimmäinen ampumani majava. Kyseisen naaraan taljaan jätin hännänkin paikoilleen.

Tilannepäivitys

Kävin marraskuussa 2023 katsomassa, mitä järvelle kuuluu nykyään. Huomasin vedenpinnan olevan erittäin korkealla. Se ei tosin johtunut majavista. Vettä oli niin paljon, että se teki liikkumisesta hankalaa ja oli peittänyt alleen osan majavien tekosista. Tulin tulokseen, että järvellä on edelleen elämää, sillä pesien luota löytyi tuoreita koivuja ja syönnöksiä. Minua ihmetytti kuitenkin se, ettei ruokavarastoa ollut kerätty lähes ollenkaan pesän eteen. On silti mahdollista, että sitä on vain niin vähän, että se on jäänyt veden alle näkymättömiin.

Kokonaisuutena tilanne järvellä on rauhoittunut merkittävästi. Uusia patoja ei ollut tehty muutaman isomman puretun tilalle ja syönnösten määrä ainakin pesän läheisyydessä oli vähäinen. En usko, että siellä elää tällä hetkellä muutamaa yksilöä enempää.

Päätöksiä on aina helpompi arvioida jälkeenpäin. Nyt mietittynä olisin jättänyt ampumatta yhden majavista, josta tuskin olisi käytännössä ollut mitään haittaa lopputuloksen kannalta.

Havainnot talteen

Majavien elo järvellä jatkuu sulassa sovussa maanomistajien ja mökkiläisten kanssa. Aika näyttää, tarvitseeko sieltä taas joskus leikata kantaa. Minulle majavajahti on tuonut mukavasti vaihtelua, sillä sitä ei kaikkialla pysty harrastamaan. Siitä on jäänyt muistoja, jotka varmasti säilyvät läpi elämän.

Kellään muulla ei ole niin yksityiskohtaista tietoa oman alueensa riistasta kuin metsästäjillä, joten majavahavaintoja kannattaa merkata, jotta kanta-arvio olisi mahdollisimman todenmukainen.

 


Ruotsalainen kirjoitti nuorten toimitukseen viimeistä kertaa. Toimitus kiittää Karloa ja toivottaa hänelle menestystä elämään ja eräpolulle!

Suomessa elää kahta majavalajia; kanadanmajava ja euroopanmajava. Euroopanmajava kuuluu Suomen alkuperäislajistoon toisin kuin siirtoistutettu kanadanmajava. Kanadanmajavan metsästys on sallittua ilman erillistä pyyntilupaa.

Kuuntele aiheesta lisää Sorkkia ja sarvia -podcastista. Jakso on kuunneltavissa myös Spotifysta.

Kahden majavalajin politiikkaa

Lisää samasta aiheesta