Kaupallinen peurajahti jousella houkuttaa

Valkohäntäpeuran jousimetsästys liikuttaa miljoonia metsästäjiä Pohjois-Amerikassa, ja kiinnostaa myös Euroopassa. Salossa päädyttiin kehittämään jousimetsästystoimintaa metsästysvieraiden näkökulmasta.

Teksti ja kuvat Antti Saarenmaa

Julkaistu13.1.2023

Muutamien lihapeurojen pyynti ja myynti on ollut vuosittain osa Halikon metsästysyhdistyksen toiminnan rahoittamiseksi tehtyjä talkoita. Samalla on saatu riistalihaa järkevään hintaan lähiseudun ihmisille, jotka eivät ole maanomistajia.

Vuonna 2017 metsästysseurassa kiinnostuttiin jousimetsästyksestä ja aloitettiin suunnitelmallinen jousimetsästystoiminnan kehittäminen metsästysvieraiden kannalta. Vierailevien jousimetsästäjien odotukset ja metsästystavat tuntuivat sopivan yksiin seuran toimintakulttuurin kanssa. Vuonna 2021 metsästysseura sai ensimmäisen kerran kyselyitä myös ulkomaiselta palveluntarjoajalta, joka etsi metsästysmahdollisuuksia asiakkailleen.

Jousimetsästys on sallittua noin puolessa Euroopan maista. Tanska ja Suomi ovat ainoat Pohjoismaat, joissa jousella voi metsästää sorkkaeläimiä.

Ei ristiriitoja

Jousimetsästystoiminnan kehittämisen myötä Halikon metsästysyhdistys ottaa vuosittain vastaan pari metsästyspalveluntarjoajan tuomaa metsästysporukkaa ja jonkin verran muita vierailijoita, etupäässä jäsenten omia ystäviä. Metsästysseura korvaa vierasjahdeissa kaadetulla muutamalla peuralla ja kauriilla muutoin metsästettyjen ja eteenpäin myytävien peurojen synnyttämää myyntituloa.

Varat käytetään seurassa yhteisten tilojen rakentamiseen ja ylläpitoon, eivätkä vieras- ja asiakasjahdit sopivassa määrin toteutettuna synnytä ristiriitaa seuratoiminnan, metsästyksen ja yhteisöllisen toiminnan kanssa. Lisäksi vieraista hyötyvät paikalliset majoittajat ja catering-toimijat. Vierasjahdeilla on halikkolaisen metsästysseuran mukaan myös tärkeä sosiaalinen ulottuvuus.

Eurooppalaisille metsästäjille valkohäntäpeura on erikoisuus.

Metsästysvieraat hyödyttävät paikallisia

Metsästyspalveluita tarjoavan Finnhuntingin perustaja Eki Vähäkallio on vienyt asiakkaitaan metsästämään kymmenen vuoden ajan eri puolille maailmaa. Metsästyspalvelun tavoitteena on tarjota asiakkailleen laadukkaita ja kokonaisvaltaisen positiivisia kokemuksia. Vaikka palvelun keskiössä ovat mieleenpainuvat metsästystapahtumat ja riistatilanteet, ovat asiakaskokemuksen puolesta muut puitteet lopulta yllättävän suuressa roolissa.

– Metsästys on metsästystä eikä lopputulos ole ennustettavissa, teki opas mitä tahansa. Tärkeintä on pitää asiakkaasta huolta ja siinä tarvitaan itse metsästyspalveluntarjoajan lisäksi aina paikallisia toimijoita, Vähäkallio kertoo.


Tyypillinen viikonloppuun ajoittuva Vähäkallion tarjoama metsästysreissu pitää sisällään metsästyksen lisäksi ainakin majoitusta, ruokailua, mahdollista opaspalvelua ja saaliin käsittelyä. Catering-palvelut, paikalliset majoitustilat ja osaaminen ovat metsästyspalveluntarjoajalle elintärkeitä hyvän asiakaskokemuksen mahdollistamisessa. Selkeä osa asiakkaan maksamasta kustannuksesta meneekin suoraan näiden tarjoamiseen.

– Suomessa tapahtuvalle valkohäntäpeuran jousimetsästykselle on jatkuvaa kysyntää, erityisesti ulkomailta. Jousella metsästämisessä korostuu opaspalveluiden merkitys, sillä metsästystapa on perin vaativa, Vähäkallio painottaa.

Valkohäntäpeura sekä jousella että ruutiaseilla metsästettynä houkuttelee metsästäjiä joka puolelta. Ainoaksi haasteeksi Vähäkallio mainitsee tällä hetkellä vieraille ja asiakkaille tarjolla olevien alueiden niukkuuden, huolimatta paikoin hyvästä valkohäntäpeurakannasta.

– Toivon seuroilta avointa mieltä asian suhteen. Valkohäntäpeura on rikkaus, ja monipuolisiin metsästystapoihimme yhdistettynä vielä vahvempi resurssi, hän toteaa.

Pohjois-Amerikassa jousimetsästys pidentää kautta

Valkohäntäpeuraa on tuotu Suomen lisäksi muutamaan muuhunkin Euroopan maahan, mutta ainoastaan Suomessa valkohäntäpeurakanta on 100 000 yksilön myötä kasvanut merkittäväksi riistaeläimeksi. Pohjois-Amerikassa valkohäntäpeurakanta alalajeineen on kooltaan miltei 30 miljoonaa yksilöä ja sen taloudellinen arvo metsästykseen liittyvine lupamaksuineen, metsästystarvikkeineen ja palveluineen pyörii kymmenissä miljardeissa dollareissa.

Suomalaisten jousimetsästäjien lukumäärää on hankala arvioida, sillä lupavapaita jousiaseita ei listata omistajarekisteriin eikä käytettyä asetyyppiä merkitä saalisilmoituksiin. Suomen Jousimetsästäjäin Liiton karkea arvio suomalaisista jousimetsästäjistä hipoo 10 000 harrastajan kokoluokkaa ja kasvaa tasaisesti, erityisesti valkohäntäpeuran tultua sallituksi jousiriistaksi vuonna 2017.

Pohjois-Amerikassa on usein eri asetyypeille eripituiset metsästyskaudet. Kaudet suhteutetaan toisiinsa sen mukaisesti, miten asetyypillä voidaan verottaa riistakantaa. Valkohäntäpeuran ja kanadanhirven eli vapitin jousimetsästyskausi alkaa tyypillisesti ensimmäisenä elokuussa ja kestää pisimpään erityyppisten kiväärikausien ajoittuessa lyhyempinä jaksoina sen oheen.

Tähän on päädytty, koska jousimetsästys vaatii keskimäärin enemmän ajankäyttöä ja valmistautumista saalista kohden. Se mahdollistaa pidemmän metsästyskauden pitäen silti riistaeläinkannan verotuksen halutussa haarukassa. Pitkä metsästyskausi saa liikkeelle enemmän metsästäjiä, aktivoi enemmän palveluntarjoajia ja pitää varuste- ja tarvikekaupan virkeänä. Suhteessa saalismääriin jousimetsästys siis tuottaa hyvin elinkeino- ja liiketoimintatuloja.