Katselukiikarit ja metsästyksen turvallisuus
Yksi aseturvallisuuden neljästä perussäännöstä koskee kohteen tunnistamista ja taustan varmistamista ennen riistalaukausta. Katselukiikarit ovat tässä korvaamaton apuväline.
Kyttäysmetsästyksen yleistyminen on lisännyt katselukiikarien käyttöä, mutta edelleen Suomessa on luvattoman paljon metsästäjiä, joilta tämä oleellinen varuste puuttuu. Olemme niiden käyttäjinä selkeästi muuta maailmaa jäljessä.
Kiikaritähtäimellä EI SAA tähystää
Tähtäimellä tähystettäessä rikotaan aseturvallisuuden perussääntöä. Samalla kun suunnataan myös ase kohteeseen, jota ei ole välttämättä tunnistettu etukäteen, eikä sitä olla välttämättä valmiita ampumaan. Tämä turvallisuusrikkomus on alussa mainitun kohteen tunnistamisen tai taustan varmistamisen puutteen lisäksi hyvin yleinen suomalaisten metsästäjien keskuudessa.
Kaksi silmää näkee paremmin kuin yksi
Katselukiikarin optinen etu on kahden silmän myötä muodostuva parempi kuva kohteesta ja sen ympäristöstä. Kyse on erosta hahmottamisessa, jossa katselukiikarit vetävät aina pidemmän korren. Syvyyden, kohteen piirteiden ja maaston hahmottaminen on selvempää ja ylipäätään kaikesta saa katselukiikarin kautta realistisemman kuvan kuin tähtäimellä tähystettäessä.
Katselukiikareita käyttämällä metsästykseen tulee uusi ulottuvuus. Kohteiden ominaisuuksista saa paremmin selvää, yksilötunnistus helpottuu ja ylipäätään ymmärrys sekä kohteesta, että sen taustasta paranee.
Katselukiikareiden käyttö myös helpottaa metsästystä. Tähystäminen helpottuu niin merkittävästi, että käytännössä metsästäjällä on jatkuvasti enemmän informaatiota metsästysalueesta ja sen tapahtumista. Erityisesti hämärässä ja pimeässä katselukiikarilla kohteet on helpompi poimia jo hyvissä ajoin ennen kuin niitä voi nähdä paljaalla silmällä.
Todellista informaatiota kohteesta
Katselukiikarin käyttäminen on järkevää myös ihmisen tekemien näköhavaintojen ja aivojen niistä tekemien tulkintojen kannalta. Tyypillisesti ihmisen havainnot ovat puutteellisia, jolloin aivot alkavat lisätä todellisuuteen elementtejä, jotta puutteellisista havainnoista tulee kokonaisia. Tämä selittää useimmille metsästäjille tutun ilmiön, jossa kivi, kanto tai pajupuska näyttää riistaeläimeltä. Se saattaa näyttää jopa liikkuvan.
Katselukiikarit vähentävät tätä aivojen tarvetta täydentää havaintoja, sillä niiden avulla saadaan enemmän todellista informaatiota sekä kohteesta, että sen taustasta. Turvallisuuden kannalta katselukiikarit ovat siis tässäkin mielessä tärkeä varuste, sillä niitä käyttämällä havaintojen paikkansapitävyys kohenee merkittävästi.
Katselukiikareiden tarpeellisuuden metsästyksessä ymmärtää yleensä vasta siinä vaiheessa, kun niitä pääsee kokeilemaan tositoimissa. Vasta tällöin metsästäjälle kirkastuvat kaikki katselukiikarien tarjoamat edut lajitunnistuksessa, ympäristön hahmottamisessa ja jahdin tehostumisessa.
