Oikeasuhtaisuutta

Kolumni
Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus
Julkaistu5.7.2021

Kuluneena korona-aikana on keskusteltu paljon oikeasuhtaisuudesta. Hallinnon kapulakielessä se tarkoittaa velvoitetta mitoittaa tekeminen oikeassa suhteessa tavoitteeseen, eli kansankielellä ”ei ammuta kärpästä tykillä”. Lisäksi on hyvä tarkastella toimien välttämättömyyttä, tehokkuutta ja toteuttamiskelpoisuutta.

Uuden metsästysvuoden pyörähtäessä käyntiin meidän metsästäjien on hyvä miettiä, mitä oikeasuhtaisuus tarkoittaa metsästyksessä. Saaliin osalta sitä, että mitoitamme pyyntimme kestäväksi suhteessa riistakantoihin. Lisäksi pyynti tulee kohdentaa erityisesti lajeihin, joiden kantoja pyritään rajoittamaan – oli sitten kyseessä vieraspedot tai valkohäntäpeura tihentymäalueella.

Riistanruokinnassa oikeasuhtaisuus tarkoittaa mielestäni kohtuullisuutta. Ruokinnan tarkoituksena ei ole houkutella koko seutukunnan sorsia samalle lätäkölle, vaan luoda turvallisia metsästysmahdollisuuksia verotusta kestävien lajien, kuten sinisorsan, metsästykseen. Vastaavasti valkohäntäpeuran tihentymäalueella, jossa kantaa ollaan leikkaamassa, on syytä rajoittua pyyntiä tukevaan houkutteluruokintaan.

Lakipykälissä oikeasuhtaisuus tarkoittaa sitä, että säädökset ovat sopivassa suhteessa tavoitteisiin ja vallitsevaan tilanteeseen.

Yksi osa-alue edellyttää tinkimätöntä suhtautumista. Se on kaikinpuolinen turvallisuus, niin jahdissa kuin liikenteessä. Turvallista ja virkistävää metsästysvuotta kaikille. Ollaan toiminnassamme oikeasuhtaisia.

Tekstiä muokattu 7.7.2021 kello 11.40.