Elvytystä vesilinnuille – töitä pienpetojen pyytäjille

Kolumni
Janne Pitkänen Erityisasiantuntija Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö
Julkaistu14.5.2020

Ympäristöministeriö aikoo kunnostaa HELMI-ohjelmassa 80 arvokasta suojeltua lintuvettä. Näiden Suomen luonnon ”helmien” tuotto uhkaa kuitenkin valua vieraspetojen, minkin ja supikoiran, suihin. Tähän on nyt havahduttu Suomen ympäristökeskuksessa ja ympäristöhallinto kaipaa metsästäjien apua ja asiantuntemusta. Tämä yhteistyötarjous on mieluinen, sillä suojelualueet ovat tärkeitä myös riistakantojen poikastuotto- ja levähdysalueina.

Vesilintukannat ja sitä myötä myös metsästyksen jatkuvuus ovat vaarantuneet, sillä sorsalinnuista vain sinisorsan kannankehitys on vakaa, kaikilla muilla riistasorsilla kanta on laskusuunnassa. Huolestuttavaa on etenkin poikastuoton hiipuminen. Siksi hallituksen luonnonsuojelurahoituksesta 3 miljoonaa euroa on nyt suunnattu maa- ja metsätalousministeriön käynnistämään SOTKA-hankkeeseen, jossa aktivoidaan myös vieraspetojen tehopyyntiä.

Vieraspetojen pyyntiä pitää tehostaa sekä suojelualueilla että niiden ympärillä. Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat tähän parhaat asiantuntijat. Lähtökohtana on paikallisen metsästysseuran pyynnin tukeminen esimerkiksi pyyntivälineitä ja loukkuvahteja kustantamalla. Sen lisäksi metsästysseurojen/maanomistajien toivotaan antavan luvat alueilleen myös pienpetopyyntiin erikoistuneille tehopyyntiryhmille. Tehopyyntiryhmille voitaisiin korvata myös esimerkiksi pyyntireissuista aiheutuneita kustannuksia.

Jotta pyynti olisi vaikuttavaa, on sen oltava aktiivista alueen kaikkien seurojen mailla. Supi- ja minkkireservaatteja ei ole varaa pitää lintuvesien naapurissa. Laajemman alueen kattavan pyyntisuunnitelman tekeminen, seurojen aktivointi, välineiden hankinta sekä pyyntikorvausten maksaminen tehopyyntiryhmille edellyttäisivät ammattimaisen pienpetopyynnin ohjaajan palkkaamista esimerkiksi osaksi vuodesta. Eduksi olisi, jos ohjaaja voisi itse pyytää kaikista tärkeimmillä alueilla kevättalvella täyspäiväisesti. Tässä riistanhoitoyhdistyksillä voisi olla vahva rooli. Ohjaajan palkkaus olisi luontevaa toteuttaa yhdessä useamman riistanhoitoyhdistyksen yhteishankkeena, jota rahoittaisi riista- tai ympäristöhallinto yhdessä.

Nyt tarvitaan yhteen pilliin puhaltamista. Riistanhoitoyhdistysten kannattaa aktivoitua: mikä on oman alueesi tilanne? Tässä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus varmistaa vesilinnustuksen tulevaisuus!

Lisää samasta aiheesta