60 vuotta luonto- ja vastuullisuuskoulutusta
Pakollinen metsästäjätutkinto tuli käyttöön 60 vuotta sitten. Metsästyksen aloittaminen on siis pitkään edellyttänyt kouluttautumista metsästyslain, turvallisuuden ja hyvien metsästystapojen hallitsemiseksi. Uusien metsästäjien kouluttamisesta on muodostunut merkittävä osa riistanhoitoyhdistysten toimintaa.
Ajan myötä vaatimukset ovat kasvaneet ja tutkintoa sekä koulutusta on uudistettu moneen otteeseen. Nykyisessä koulutuksessa leimallista on vastuullisuuden korostaminen erityisesti lajintuntemuksen, riistaekologian ja riistanhoidon, eettisyyden ja kestävän metsästyksen, pyyntivälineiden sekä saaliin käsittelyn osalta. Alusta asti mukana olleet metsästyslaki, hyvät metsästystavat ja turvallisuusasiat ovat tietenkin edelleen tärkeitä.
Vuosien myötä ikäluokkien pienentyessä on herännyt huoli siitä, säilyttävätkö nuoret ja nykyisin myös varttuneemmat ikäpolvet kiinnostuksensa metsästykseen, jotta saamme uusia metsästäjiä mukaan harrastukseen. Tilanne ei näytä nykyhaasteista huolimatta huonolta. 2000-luvulla on tähän mennessä suoritettu noin 170 000 uutta metsästäjätutkintoa. Mikäli saamme kaikki uudet tutkinnonsuorittajat mukaan harrastukseen ja sen edellyttämään vapaaehtoistoimintaan, tilanne on parempi kuin ehkä olen osannut odottaa. Ratkaisevaa onkin, osaammeko antaa riittävästi tilaa uusille ajatuksille ja tavoille sekä ottaa uudet metsästäjät mukaan harrastukseen ja tarjota kokemuksemme kannustavalla tavalla heidän tuekseen.
Metsästäjätutkinnon voi suorittaa itseopiskeluna, mutta suuri osa suorittajista osallistuu riistanhoitoyhdistysten järjestämille kursseille. Tämä on kannustettavaa, koska silloin on mahdollisuus syventää Metsästäjän oppaasta saatavaa tietoa ja toivottavasti syntyy myös yhteys riistahallinnon ja uusien metsästäjien sekä uusien metsästäjien ja metsästysseurojen sekä -seurueiden välille. Voikin sanoa, että riistanhoitoyhdistyksistä on vuosien myötä muodostunut yhteiskunnallisesti merkittävä luonto- ja vastuullisuuskouluttaja.
