Ylä-Lapin riekkokannassa isoja alueellisia eroja
Loppukesän 2026 kanakoira-avusteisten linjalaskentojen perusteella Ylä-Lapin riekkokanta näyttäytyy kokonaisuutena vakaana, mutta kuntien väliset erot olivat suuria. Utsjoella riekkokanta vahvistui, Enontekiöllä se pysyi ennallaan, kun taas Inarissa havaintoja tehtiin selvästi aiempaa vähemmän. Tämän vuoden arvioitu kokonaiskannan tiheys on keskimäärin 9,6 riekkoa neliökilometrillä.
Nykyinen riekkokanta on siis lähellä Ylä-Lapin pitkän aikavälin (2008–2026) keskiarvoa, joka on noin 8,7 riekkoa neliökilometrillä. Poikasten osuus kuluvana vuonna on 68 prosenttia koko kannasta, eli samaa tasoa kuin pitkän aikavälin poikasosuuksien keskiarvo (64 %).
─ Kuluvan vuoden aikana riekkokannassa on kehitystä eri suuntiin, vaikka Ylä-Lapin kunnissa poikasosuudet olivat pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa tai jopa sen yli. Utsjoella kanta vahvistui ja Enontekiöllä se on edelleen vakaa, mutta Inarissa riekkokanta heikkeni, kertoo erikoistutkija Antti Paasivaara Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Alkutalvi oli kylmä ja vähäsateinen, mutta myös lumen aikainen sulaminen keväällä voi vaikuttaa taustalla saalistuksen kasvuun. Myös pikkunisäkäskannat ovat olleet Lapissa alhaisia, joskin niissäkin on alueellisia eroja.
─ Inarin riekkokannan heikko nykytilanne on linjassa tämän kesän riistakolmiolaskentojen Lapin tulosten kanssa, joiden otanta painottuu enemmän metsäalueille. Metsäalueilla riekkokanta näyttää kehittyvän eri tavalla kuin tuntureilla, Paasivaara kertoo.
Utsjoella arvioitu tiheys on 14,2 riekkoa/km2, Enontekiöllä 9,8 riekkoa/km2, mutta Inarissa vain 3,4 riekkoa/km2.
─ Tämän vuoden riekkokanta koostuu enimmäkseen nuorista linnuista, joilla oletetaan olevan suurempi luontainen kuolleisuus ja tuleva lisääntymismenestys heikompaa kuin aikuisilla linnuilla. Toisaalta metsästyksessä voi olla haastavaa erottaa eri ikäluokan lintuja ja Inarissa kaikkia eri ikäluokan lintuja on tänä vuonna vähän, Paasivaara kertoo.
Ylä-Lapin riekkokannan laskennassa käytetään apuna kanakoiria
Kanakoiralaskenta toteutettiin kolmen pohjoisimman kunnan alueella. Ylä-Lapin riekkokannan arviointi tehdään yhteistyössä vapaaehtoisten laskijoiden, Metsähallituksen ja Luken kesken. Metsähallitus koordinoi laskentaa, Luke analysoi ja raportoi laskentatulokset.
Tänä vuonna laskettiin yhteensä noin 739 kilometriä laskentalinjaa, joka kattoi tasaisesti koko Ylä-Lapin tunturialueet.