Riistaeläinkannat muutoksessa
eRiistapäivät 2022

Navinder Singh (Sveriges Lantbruksuniversitet) kertoi hirvieläinkantojen hoidon tulevaisuudesta.

Nykyään monia sorkkaeläinlajeja elää samoilla alueilla, joten olisi syytä siirtyä monilajiseen kannanhoitoon. Tältä pohjalta Ruotsissa ryhdyttiin soveltamaan hirvikannan hoitoalueita muihinkin lajeihin ja kanta- sekä muita tietoja yhdistämällä saatiin uusi kuva sorkkariistatilanteesta.

Ravintokilpailu kohdistuu erityisesti kenttäkerrokseen ja hakkuuaukeat ovat hirvieläimille tärkeitä jokaisena vuodenaikana. Kun alueella on enemmän lajeja, hirvien ruumiinkunto laskee. Kuivat ja kuumat keväät laskevat vasojen kokoa.

Singh:n mukaan monilajinen kannanhoito edellyttäisi myös suurpetojen huomioimista, eikä poroakaan saisi unohtaa.

Metsäpeura ympäristönsä puristuksessa

Metsäpeuralle soveliaita lisääntymisympäristöjä on rajallisesti. Poronhoitoalueen eteläpuolella ne sijaitsevat juuri siellä missä peuroja nyt on, kertoivat Antti Paasivaara (LUKE), Sakari Mykrä-Pohja (Metsähallitus) ja Annika Herrero (LUKE).

Metsäpeura eroaa muista hirvieläimistä siinä, että metsien käyttö vähentää elinympäristöjä. Se myös kestää huonommin erityisesti suden aiheuttamaa saalistuspainetta, joka liiallisena aiheuttaa sukupuuttoriskin. Myös sekoittuminen poron kanssa olisi estettävä.

LIFE-hankkeen puitteissa on valmistumassa kannanhoitosuunnitelma ja Lukessa on kehitteillä työkalu monilajiseen kannanhoitoon. Tavoitteena on adaptiivinen kannanhoito, jossa metsäpeura-alueella huomioidaan sekä suurpedot että hirvieläimet.

Lintujen metsästys kohti uutta aikakautta

Matthieu Guillemain (Office français de la biodiversité) Ranskasta on vakuuttunut, että tulevaisuudessa vesilintuja voidaan metsästää vain, jos lintukantojen tila ja saalismäärä tiedetään. Hän näkee että Eurooppaan tulee pakollinen saalisilmoitus.

Myös muuttoreittitason (flyway) ajattelu on juurrutettava Euroopan metsästäjiin: talvialueilla saalismäärää pitää vähentää, jos lisääntymisalueet heikkenevät.

Soiden ennallistaminen ja riekko

Andreas Lindén (LUKE) kertoi ennallistettujen kohteiden riekkomäärien alustavia laskentatuloksia. Ennen ennallistamista havaittiin 7,1 riekkoreviiriä / kohde ja ennallistamisen jälkeen 20 reviiriä / kohde.

Tuloksia lasketaan parhaillaan, eikä ennallistamisen vaikutuksesta hyvään tulokseen ole vielä lopullista varmuutta.

Saaristolintuseurantaa täydennetään

Tuomas Seimola (LUKE) mukaan saalistuspaine on ajanut saaristolintuja uusille alueille. Laskentoja täydennetäänkin sisä- ja välisaariston reittilaskennoilla.