Rajoitukset vesilintujen metsästykseen 2022

Metsästyskaudelle 2022 vesilintujen metsästystä on rajoitettu maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla metsästyslain 38 pykälän nojalla seuraavasti:

Julkaistu29.6.2022

Punasotkan metsästys on kielletty.

Tukkakoskelon metsästys on kielletty.

Ole tarkkana lajintunnistuksessa. Isokoskelolla on normaali metsästysaika 1.9.–31.12. Tee saalisilmoitus!

Allin metsästys on kielletty lukuun ­ottamatta merialuetta sekä merialueella sijaitsevia saaria ja luotoja. Merialueella viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. ­Metsästysaika 1.9.–31.12. Tee saalisilmoitus!

Haahkan metsästys on kielletty elokuun 20 päivän kello 12:sta joulu­kuun 31 päivään asti.
Uroshaahkan (kalkas) metsästys on sallittu 1.–15. kesäkuuta vuosina 2022–2024 erikseen määritellyllä alueella ulkosaaristossa: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ → KARTTATASOT → Aluesuunnittelu ja rajoitukset → Uroshaahkan metsästysalue.
Tee saalisilmoitus!

Metsähanhen metsästysrajoitukset ovat valmistelussa. Seuraa www.riista.fi -sivuja.

Merihanhen metsästyksessä on voimassa seuraavat rajoitukset: 

  • Merihanhen metsästys on sallittua rannikkoalueella (kartta) 20.8. kello 12–31.12. sekä rannikkoalueen pellolta 10.8.–20.8. kello 12.
  • Muualla maassa merihanhen metsästys on kielletty.
  • Kahden merihanhen metsästäjä­kohtainen vuorokausikiintiö.
  • Saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi.
  • Ravintohoukuttimen käyttö metsästyksessä kielletty 10.8.–20.8. kello 12.
  • 10.8.–20.8. klo 12 aikana merihanhea saa metsästää vain tavanomaisessa viljan ja muun kasvin tuotannossa olevilla pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä.

 


Taantuneet riistavesilinnut

Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään ja välttämään jouhisorsan, nokikanan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästystä.

Metsähanhen kuvakeräykseen uutta vauhtia! 

Voita riistakamera!

Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva osoitteeseen hanhi@riista.fi. Osallistut riistakameran arvontaan! Palkintona kolme Burrel S12 HD+SMS 3 -lähettävää riistakameraa.
Ne arvotaan saaliskuvia lähettäneiden metsästäjien kesken. Metsähanhen saalismäärät ovat viime vuosina olleet maltillisia, joten voittomahdollisuus on hyvä.

Metsähanhen alalajijakaumaa seurataan koko maassa!

Kuvakeräyksen perusteella arvioidaan taiga- ja tundrametsähanhien osuuden saaliista.

Lähetä kuva saalishanhen päästä ja siivestä hanhi@riista.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkoon saaliin saantipäivämäärä ja kunta.

Metsästäjiä kannustetaan vapaaehtoiseen tiedontuottamiseen alueiden metsähanhitilanteesta, kirjaamalla kaikki metsästyspäivän aikana tehdyt metsähanhihavainnot Oma riistaan.

Kerättävä tieto on ehdottoman luottamuksellista, ja sitä käytetään vain pesimäkanta-arvioinnin kehittämiseen siten, ettei tallennettuja havaintoja voida julkisesti paikantaa tietylle alueelle.

Harjoittele lajintunnistusta ennen metsästystä. Syysmuutolla hanhien sekaparvissa on mm. rauhoitettua tundrahanhea.

Ohje saaliskuvan ottamiseen metsähanhesta. Nokka ja siiven peitinhöyhenet ovat kohdat, joista määritetään alalaji ja ikäluokka. Kuvassa tundrametsähanhi.

Taigametsähanhikanta on kasvanut ja elpyminen on suurelta osin Suomen metsästysrajoitusten ansiota. Riistatiedon aktiivisella käytöllä ja tarkoituksenmukaisilla rajoituksilla pyritään metsästämään taigametsähanhia kestävästi ja tulevaisuutta turvaten.

Taigametsähanhen metsästyksen uudelleen avaamisessa ”metsähanhimiesten” ja muiden vapaaehtoisten tuottama riistatieto on ollut merkittävässä asemassa. Metsästysrajoituksia tarkastellaan vuosittain kannan koon, kehityksen, Suomessa kerätyn riistatiedon ja toteutuneen saalismäärän perusteella.