Kolme pantasupikoiraa pohjoisesta

Supikoirien poistaminen on tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Harvan supikoirakannan alueella niin kutsutut juudaat ovat erityisen tehokas keino supikoirien poistamiseksi – samalla saadaan tietoa supikoirien elinympäristöjen käytöstä.

Julkaistu11.10.2022

Pohjoismaisessa supikoirahankkeessa kiinniotettuja ja GPS-pannalla varustettuja supikoiria nimitetään juudaiksi, sillä ne kavaltavat lajitoverinsa kerta toisensa perään. Juudas-supikoirat vaeltavat ympäri pohjoista Suomea parin etsinnässä. GPS-pannoitetun eläimen käyttäytymisestä pystytään päättelemään, milloin se on löytänyt kumppanin. Tällöin juudas ja sen vieraslajitoveri otetaan kiinni, lajitoveri poistetaan muonavahvuudesta ja juudas päästetään jatkamaan töitä. Tarpeen vaatiessa GPS-panta vaihdetaan uuteen.

Hailuodon juudas

Hailuodosta otettiin kiinni supikoira 17.3.2022 yhteistyössä Hailuodon riistanhoitoyhdistyksen ja Helmi-vieraspetohankkeen kanssa (lue lisää). Ilmeisesti Hailuodossa oli tehty hyvää työtä supikoirien vähentämisessä, koska kumppania ei löytynyt. Supikoira lähti 22.3.2022 jatkamaan matkaa mantereelle.

Toukokuun 10. päivänä Limingassa taitavat pintapyytäjät saivat juudaan ja tämän kumppanin kiinni.  Kesä-heinäkuun supikoira vietti yksin Ala-Temmeksen seutuvilla, joskin kävi pikaisesti myös Oulunjoella Madekosken seutuvilla. Supikoira kaipasi kuitenkin sisämaahan ja otti suunnan itään Utajärvelle, jossa eläin pyydettiin 18.8.2022 yhteistyössä Utajärven riistanhoitoyhdistyksen ja paikallisten metsästäjien kanssa. Samassa yhteydessä eläimelle laitettiin uusi paikannin kaulaan.

Supikoira totesi, että ruoho ei ollutkaan vihreämpää Oulujoen toisella puolen ja palasi joen suuntaisesti aina Ouluun saakka, jossa kuvautti itsensä 7.9.2022 riistakamerassa Oulunsalossa. Alueen loukku- ja kameraverkosto on ilmeisen kattava, sillä 12.9.2022 eläin meni pohjoismaisen supikoiraprojektin ja Oulunseudun pienpetopyytäjien ylläpitämään loukkuun uuden kaverin kanssa. Tälle laitettiin myös panta.

Tällä hetkellä Hailuodon juudas liikuskelee Oulussa paperitehtaan alueella jälleen uuden kumppanin kanssa.

Iin juudas

Iin juudaan tarina alkaa Kantolasta, jossa eläimelle laitettiin paikannin 27.4.2022. Aikansa eläin viihtyi meren rannalla, mutta toukokuun 23. päivä se liikahti Nelostien yli Olhavanjoen eteläpuolelta. Sieltä se saapui kolme päivää myöhemmin 25 kilometriä itään Viitasuon kosteikkoalueelle. Siellä supikoira lajityypillisesti vietti koko kesän. Evääksi vieraspedon suuhun päätyi varmasti eräskin linnunpesä, -poikanen tai sammakko.

Iin juudas 17.8.2022-28.9.2022

Supille vaihdettiin uusi paikannin 17.8.2022 Oijärven eteläpuolella, tässä yhteydessä sillä ei ollut kaveria. Elokuun loppu kului Oijärven pohjoispuolella Kompsasuon seutuvilla, josta 31.8. supikoira uskaltautui Lapin maakunnan rajan yli suuntana suoraan pohjoinen.

Syyskuun 16. päivä supikoira ylitti Kemijoen Vanttauskoskella ja jatkoi Kemijärveä kohti, josta Rovajärven ampuma-alueen poikki suoraan länteen. Viimeisin paikannus on Perunkajärven seutuvilta Rovaniemellä. Matkaa elokuun puolivälistä syyskuun loppuun mennessä on kertynyt 363 kilometriä, joten karkeasti laskien supikoira on edennyt 8 kilometrin päivävauhtia, pisimmillään noin 20 kilometriä vuorokaudessa.

Seskarön juudas

Seskaron juudas sai seurantalaittaan 19.4.2022 Ruotsin Seskarön saaressa. Toukokuun 3. päivä se loikkasi Suomen puolelle Tornion Napinpäässä. Tästä pantasupikoiralla oli melko yksioikoinen suunta kohti pohjoista, niinpä 10.5. eläin oli Isoairijärvellä ja 2.6. jo Kittilän Alakylässä. Kesäkuun puolivälissä 2022 eläin asettui melko pienelle alueelle Kittilän ja Kolarin kunnan rajalle, jossa viettikin koko kesän.

Seskarön juudas 19.4.-30.5.2022

Eläin otettiin kiinni 20.9.2022, jolloin sillä oli kumppani. Tämän jälkeen supikoira jatkoi yksin matkaa ja 27.9. mennessä sen kulkema matka oli yhteensä 896 kilometriä. Kiivaimman kulkemisen aikana 19.4.2022-30.5.2022 supikoira kulki samaa, noin kahdeksan kilometrin päivävauhtia varsin suoraviivaisesti pohjoista kohti, kuten Iin juudas. Ei siis pidä yllättyä, mikäli hyvinkin pohjoisesta supikoiria löytyy harhailemasta. Taival kyllä taittuu lyhyilläkin jaloilla, kun sen pään ottaa.

Paikallisten apu on korvaamatonta Pohjoismaisen supikoirahankkeen toimivuuden kannalta. Hyvin laajaa elävänä pyytävien loukkujen sekä riistakameroiden luomaa verkostoa tarkkaillaan vapaaehtoisvoimin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Vain tämän verkoston avulla torjuntatyötä saadaan tehtyä riittävän tehokkaasti. Suuri kiitos vapaaehtoisille!