DNA-tempaus sai kiinnostuneita kuulolle

Tassu-havainnot ja DNA-näytekeräys luovat suden kanta-arvion kivijalan. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueiden DNA-keräystilanteesta pidettiin etätilaisuus, joka keräsi mukavasti kiinnostuneita linjoille. Ilman vapaaehtoisia ajantasaisen aineiston kerääminen ei olisi mahdollista.

Kuva Jaakko Alalantela
Julkaistu31.1.2022

Suomen riistakeskuksen Kainuun, Oulun, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon aluetoimistot kutsuivat alueensa DNA-näytekeräysvastaavia, petoyhdyshenkilöitä ja muita aiheesta kiinnostuneita kuulemaan tuoreita uutisia suden DNA-näytekeräyksestä ja keskustelemaan aiheesta riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden kanssa.

Tilaisuus jouduttiin koronatilanteen vuoksi siirtämään nuotiotulilta verkkoon. Muutoksesta huolimatta ilahduttavan moni vapaaehtoinen löysi tammikuisena iltana aikaa osallistua.

DNA on tätä päivää ja tulevaisuutta

Suden DNA-näytteet tuottavat susikannasta tietoa, mitä muilla menetelmillä ei saada.

– Luotettava ja kattava riistatieto on päätöksenteon perusta. DNA on tätä päivää ja DNA on tulevaisuuttaa, Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursula kiteytti.

DNA-näytteiden tärkein tehtävä on kertoa, missä susilaumoihin on syntynyt pentuja, ja mitkä yksilöt ovat lisääntyviä pareja. Koska kanta-arvio muodostetaan vuosittain, myös DNA-keräysaktiivisuus on pyrittävä pitämään korkealla vuodesta toiseen.

– Ilman vapaaehtoisia ei ole mahdollista ylläpitää tuoretta ja ajantasaista tietoa susilaumoista, ohjelmajohtaja Katja Holmala kertoi tilaisuuden avaussanoissa.

Linjoilla oli useita pitkän linjan petoyhdyshenkilöitä. Järjestäjien mukaan he ovat avainasemassa DNA-keräyksessä.

– Petoyhdyshenkilöillä on valmis verkosto ja tarvittavaa osaamista, Kursula totesi.

Luken tutkimusinsinööri Antti Härkälän mukaan DNA-näytteiden avulla on mahdollista tunnistaa reviirejä alueilla, joilla susireviirit ovat lähellä toisiaan. Pelkkien havaintojen avulla tämä ei onnistu.

Härkälä kertoi kuluvana talvena näytteitä kertyneen koko maasta 438 kappaletta (tilanne 24.1.2022).  Tahti on likipitäen sama kuin viime vuonna.

Uusille näytteille ja kerääjille tarvetta

Tilaisuudessa käytiin läpi alueita, joilta erityisesti kaivataan lisää näytteitä. Luken tutkija Samuli Heikkisen ohje oli kohdentaa keräystä tehtyjen Tassu-havaintojen avulla. Alueilta, joissa on tehty susihavaintoja, voi löytyä myös ulostenäytteitä.

Runsas lumi on monin paikoin hankaloittanut näytekeräystä.

– Parhaat keräyskelit ovat toivottavasti vielä edessäpäin. Meillä on vielä noin kuukausi aktiivista työaikaa jäljellä, rohkaisi Heikkinen kuulijoita.

Uusia vapaaehtoisia toivotaan kerääjiksi ja keräysvastaaviksi. Keräykseen voi osallistua kuka tahansa luonnossa liikkuja.

 

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Vinkit DNA-näytteiden keräämiseen

  • Näytekeräystarvikkeita saat keräysvastaavalta. Keräysvastaavien yhteystiedot.
  • Näytteeseen tulee aina merkitä: kerääjä, koordinaatit ja keräyspäivä. Tarkemmat ohjeet keräykseen.
  • Lajintunnistus tehdään maastossa.
  • Sudet käyttävät mielellään metsäteitä ja polkuja, sieltä löytyy myös näytteitä.
  • Mahdolliset jäljitykset tulee tehdä takajälkeen tai useamman päivän viiveellä.
  • Muista hygienia eli käytä kertakäyttöhanskaa.

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!