Kuvituskuva.

Afrikkalainen sikarutto toi metsästyskiellon Kaakkois-Suomeen 

Afrikkalaisen sikaruton purkausalueelle on asetettu tartuntavyöhyke, joka sisältää monia metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia koskevia voimakkaita rajoituksia. Taudintorjuntaan kuitenkin tarvitaan metsästäjien apua.

Kuva Thomas Ohlsson
Julkaistu7.8.2026

Metsästäjien näkökulmasta merkittävin tartuntavyöhykkeen rajoitus on kaikkea metsästystä ja pyyntiä koskeva kielto. Kielto ei kuitenkaan koske Ruokaviraston johdolla mahdollisesti myöhemmin järjestettävää villisikojen metsästystä.  

– Monen riistalajin metsästyskausi alkaa elokuussa, joten rajoitukset ovat ymmärrettävästi pettymys monelle. On kuitenkin ehdottoman tärkeää noudattaa Ruokaviraston määräyksiä, jotta vaikea tilanne saadaan selvitettyä ja vältetään tilanteen tarpeetonta pitkittymistä, sanoo Kaakkois-Suomen vastaava riistapäällikkö Lauri Peippo Suomen riistakeskuksesta.  

Tartuntavyöhykkeelle on asetettu useita muitakin rajoituksia, jotka koskettavat laajasti alueella. Rajoituksilla pyritään muun muassa estämään villisikojen häiriintymistä ja sitä kautta liikehdintää, jolloin tauti saattaisi levitä uusille alueille.  

Etenkin metsästäjiä koskevia toistaiseksi voimassa olevia rajoituksia koko tartuntavyöhykkeellä:

  • Kaikkea metsästystä ja pyyntiä koskeva kielto. Ei koske Ruokaviraston johtamaa villisikojen metsästystä.
  • Koirien ulkoilutus muutoin kuin kytkettynä teitä pitkin on kiellettyä.
  • Koiratapahtumien järjestäminen (esim. koirakokeet ja koiranäyttelyt) maastossa on kiellettyä.
  • Luonnonvaraisten eläinten ruokintakielto. Ruokintakielto ei koske sellaisia ruokintatapoja ja -menetelmiä, joissa villisiat eivät pääse syömään rehua, tai ruokintaa sellaisella rehulla, joka ei houkuttele villisikoja ruokintapaikalle. Luonnonvaraisten villisikojen ruokinta on sallittua vain Ruokaviraston järjestämänä.
  • Haaskaruokintakielto.

Tutustu myös muihin ja ajantasaisiin määräyksiin ruokavirasto.fi. Sivustolta löytyy myös kartta tartuntavyöhykkeestä.

Metsästäjät apuna kuolleiden villisikojen etsinnässä 

Paikalliset metsästäjät auttavat pian alkavassa kuolleiden villisikojen etsinnässä.  

– Metsästäjien apu on valtavan tärkeää torjuntatoimien onnistumiselle. Olemme erittäin kiitollisia aktiivisuudesta, jota kenttä on osoittanut, kiittelee valtioeläinlääkäri Susanna Pesonen Ruokavirastosta.  

Raatojen etsintä ja hävittäminen sekä villisikojen metsästys järjestetään viranomaisjohtoisesti metsästäjien avulla. Toimet on järjestettävä huolellisesti niin, ettei synny vaaraa tartunnan leviämisestä, joten etsintä tapahtuu täysin Ruokaviraston johdolla ja metsästäjät koulutetaan taudintorjuntaan.  

Myös myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti tapahtuva villisikojen metsästäminen tapahtuu viranomaisten koordinoimana.  

Mistä on kyse?

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on sikaeläimille vakava tauti, joka voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa sikataloudelle. Tauti ei tartu ihmisiin. Suomessa sitä ei ole aiemmin todettu, mutta tilanteeseen on varauduttu pitkään harjoiteltujen toimintasuunnitelmien avulla. Niiden tavoitteena on rajata ASF mahdollisimman pienelle alueelle ja estää sen leviäminen sikaloihin.

Heinäkuun lopulla virusta löytyi alustavissa tutkimuksissa kolmesta kuolleesta villisiasta Virolahdella. Ruokavirasto on eläintautien vastuuviranomainen, joka käynnisti laajat torjuntatoimet heti löydösten jälkeen. Se vastaa taudin torjunnan koordinoinnista, tiedottaa tilanteen etenemisestä ja päättää rajoitusten kestosta ja mahdollisista poikkeuksista.

Ruokavirasto on koonnut tautitilanteesta usein kysyttyjen kysymysten tietopankin sivuilleen (ruokavirasto.fi).

Metsästäjälehti
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.