Hyvinvointia riistasta -hanke nytkähti käyntiin

Valkohäntäpeuran paikoitellen varsin tiheä kanta mahdollistaa peuranlihan tarjoamisen muillekin kuin metsästäjille, heidän lähipiirilleen ja maanomistajille. Samalla avautuu metsästysmahdollisuuksia yhä suuremmalle metsästäjäjoukolle. Toisaalta tiheä kanta näkyy kolareina ja vahinkoina viljelyksillä. Kanta on ennätyksellisen suuri: Luonnonvarakeskuksen keväällä 2019 tekemän arvion mukaan se on noin 111 500 eläintä. Kaatolupia onkin tälle kaudelle myönnetty enemmän kuin koskaan ennen, yli 58 000 pyyntilupaa.

Lihan ja metsästystapahtumien myynti on yleistä

Etelä- ja Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa toimiville metsästyseuroille ja -seurueille teetettiin kysely keväällä 2019, johon saatiin yli tuhat vastausta.

Vastaajista noin 20 prosenttia ilmoitti, että oma seura tai seurue myy peuranlihaa. Samoin noin 20 prosenttia ilmoitti, että omaan seuraan tai seurueeseen ei oteta vieraita valkohäntäpeuran metsästykseen, eli noin 80 prosentilla on vieraita mukana.

Kyselyyn vastaajista noin 65 prosenttia ilmoitti seuran tai seurueen sopineen säännöistä, joilla vieraita voi ottaa mukaan peurajahtiin. Noin 44 prosenttia vastasi, että seuralla tai seurueella on maksavia vieraita mukana valkohäntäpeuran metsästyksessä. Vieraista yli viidesosa on ulkomaalaisia.

Kysely osoitti, että seurat ja seurueet kaipaavat lisää tietoa lihan ostajista, markkinoinnista ja elintarvikelainsäädännöstä. Lihankäsittelytaidoissa koettiin myös tarvittavan apua. Lähes puolet vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostuneita oman metsästysseuran tai -seurueen toiminnan kehittämisestä koskien valkohäntäpeurojen hyödyntämistä.

Peurakannassa suuria mahdollisuuksia

Hanke koostaa tietoa siitä, miten seura tai seurue voi myydä pieniä määriä tarkastamatonta peuranlihaa kuluttajille ja vähittäismyyntiin, esimerkiksi ravintoloille. Hanke tarjoaa osaamista muun muassa elintarvikehuoneistoihin ja kuluttajamyyntiin liittyvissä toimintatavoissa, kuten lihan hygieenisestä käsittelystä, leikkaamisesta ja säilyttämisestä.

Peurakanta on runsas alueella, jossa asuu valtaosa Suomen väestöstä. Tästä huolimatta moni metsästäjä on vailla lajin metsästysmahdollisuutta. Hanke antaa metsästysseuroille tietoa, jotta ne voivat tarjota vierasmetsästysmahdollisuuksia suuren peurakannan alueilla. Vierasmetsästyksen järjestäminen voi parhaimmillaan tuoda paikalliselle yhteisölle ja aluetaloudelle tuloja muun muassa matkailun kautta.

Tietoa kokemuksista pilottiseuroilta ja -seurueilta

Hankkeeseen osallistuu pilotteina yli 20 seuraa tai seuruetta Etelä-Hämeessä, Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Mukana on eri kokoisia seuroja ja seurueita.

Pilottien tehtävänä on kertoa seuran tai seurueen haasteista ja hyvistä kokemuksista koskien peuranlihan myyntiä ja jalostusta sekä vierasmetsästyskäytänteitä. Seurojen tukena on laaja joukko asiantuntijoita ja Suomen riistakeskuksen projektityöntekijä.

Seurat ja seurueet saavat tietoa työpajoissa, joiden aiheina ovat riistalihankäsittely ja myytävän lihan ympärille muodostuvat palvelukokonaisuudet.

Hankkeen pilotit ja osallistujatahot kokoontuvat marraskuussa yhteiseen aloitustilaisuuteen Loimaalla. Tarkoitus on tutustuttaa osallistujat toisiinsa, vaihtaa ajatuksia hankkeesta ja edistää yhteistyötä. Jokaiselle metsästysseuralle ja -seurueelle tehdään oma kehityssuunnitelma, jonka avulla toimintaa kehitetään yhdessä muiden osallistujien kanssa.

Monen toimijan yhteishanke

Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 ja rahoitukseen osallistuvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan ELY-keskukset. Hankkeen toteuttajat ovat ammattikorkeakoulu Novia, Suomen riistakeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Helsingin kauppakorkeakoulu Hanken.

Hanke on käynnissä 2,5 vuotta ja päättyy 31.7.2021.

Petteri Pietarinen, suunnittelija, Suomen riistakeskus