Syksy afrikkalaisen sikaruton torjunnassa

Afrikkalainen sikarutto (ASF) löydettiin villisioista heinäkuun lopussa. Ruokavirasto määräsi aluksi tiukat rajoitukset tartuntavyöhykkeen metsästykseen. 

Vaikka tilannetta oli harjoiteltu ja suunnitelmia tehty, viranomaiset joutuivat toimimaan parhaansa mukaan epävarman ja puutteellisen tiedon pohjalta. Syksyn kuluessa on havaittu, etteivät tiheiden villisikakantojen maissa saadut kielteiset kokemukset metsästyksestä välttämättä sovellu Suomen tilanteeseen: sikakantamme on harva ja metsästys on hyvin järjestäytynyttä. 

Riistahallinnon paikallistaso, riistanhoitoyhdistykset, ovat organisoineet Ruokavirastolle kullanarvoisen kenttätyön eli raatojen etsinnän ja villisikojen metsästyksen. Lyhyessä ajassa on koulutettu yli 1 000 paikallismaaston tuntevaa raatojen etsijää. Tartuntavyöhykkeellä Ruokavirasto ja riista-asiantuntijat suunnittelevat villisikojen poistot ja toteutuksesta vastaavat metsästäjät, joilla on metsästysoikeus.

Tartuntavyöhykkeen ulkopuolella metsästäjät ovat tehostaneet metsästystä epidemian alusta lähtien. 29.10. mennessä saalis oli 406 villisikaa, joten kaatovauhti on tuplattu viimevuotisesta (202 villisikaa). Villisikakanta pitää nyt saada niin harvaksi, ettei ASF leviä.

Tiedon karttuessa Ruokavirasto on voinut sallia tartuntavyöhykkeellä muutakin metsästystä. Vahtimalla pelloilta saaliiksi tuli noin 100 hirveä, mikä on yllättävän suuri määrä. 15.10. alkaen Ruokavirasto salli muitakin metsästystapoja, minkä jälkeen on kaadettu 130 hirveä lisää. Marraskuun alussa saalis on noin 240 hirveä eli jo lähes 30 prosenttia edellisten vuosien saaliista, vaikka rajoitukset yhä kieltävät pysäyttävän koiran käyttämisen. Hirviporukat näyttävät sopeutuneen yllättävään tilanteeseen ja tiukkoihin rajoituksiin kiitettävästi.