Rikos ja rangaistus

Metsäpeuran ampuminen ilman pyyntilupaa hirvimetsällä

Julkaistu9.11.2023

Metsästäjä-lehti julkaisee ja käsittelee ”Rikos ja rangaistus” -palstalla ajankohtaisia, riistaan, metsästykseen, yhdistystoimintaan sekä aseisiin liittyviä oikeustapauksia. Tapaukset on koonnut asianajaja Panu Hiidenmies Applex asianajotoimistosta.


 

Metsästäjää vastaan nostettiin syyte metsästysrikoksesta. Syytteen mukaan metsästäjä oli tahallaan tai ainakin törkeällä huolimattomuudellaan ampunut metsäpeuran ilman pyyntilupaa. Syytteessä vaadittiin metsästäjää menettämään valtiolle ampumisessa käytetty kivääri ja metsäpeuran arvona vähintään 2 600 euroa. Lisäksi hänelle vaadittiin vähintään vuoden pituista metsästyskieltoa, koska syytteen mukaan hän oli osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöistä. 

Metsästäjä tunnusti ampuneensa metsäpeuran, mutta kiisti tahallisuuden. Hänen mukaansa kyse oli huolimattomuudesta. 

Käräjäoikeus määrää metsästyskiellon

Tapauksessa oli riidatonta, että metsästäjä oli seuruemetsästykseen osallistuessaan ampunut hirven sijasta metsäpeuran. Koska metsästäjä oli tunnustanut ja metsäpeuran todettiin olevan kohtuudella hirvestä erotettavissa, käräjäoikeus katsoi metsästäjän menetelleen törkeällä huolimattomuudella ja syyllistyneen näin metsästysrikokseen. 

Jos riistaeläin on metsästetty ilman pyyntilupaa, tuomitaan joko eläin tai sen arvo menetettäväksi valtiolle. Tässä tapauksessa metsäpeuran todettiin tulleen todennäköisesti luovutetuksi valtiolle, eikä sen arvoa siitä syystä määrätty enää menetettäväksi. Mutta kivääri määrättiin menetettäväksi.

Metsästysrikoksesta voidaan rikoslain mukaan määrätä metsästyskielto, jos menettely osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöistä. Käräjäoikeus totesi, että metsäpeura on suhteellisen helposti tunnistettava eläin ja metsästäjän täytyy tunnistaa eläin ennen ampumista. Näistä syistä käräjäoikeus määräsi metsästäjälle metsästyskiellon noin 13 kuukaudeksi.