Tunnistatko muuttavien metsähanhien alalajit?
Metsähanhet ovat saapuneet kevätlevähdys- ja pesimäalueilleen. Suomessa esiintyy taiga- ja tundrametsähanhea. Metsähanhien alalajien erottaminen toisistaan lintulaskennoissa ja saalisseurannoissa on tärkeää, sillä niillä on erilaiset kannanhoidolliset tavoitteet.
Tundra- ja taigametsähanhet ovat eri lintuja, ja niiden osuudet saaliissa ja metsähanhilaskennoissa tulee tietää, jotta voidaan arvioida taigametsähanhen metsästyksen kestävyys. Taigametsähanhella on ollut väliaikainen metsästyskielto vuodesta 2014, jotta Suomen pesimäkanta vahvistuu.
Hanhien tunnistaminen perustuu pään ja nokan muotoon ja väritykseen sekä lintujen kokoon ja olemukseen. Se ei ole helppoa. Suurin osa voidaan kuitenkin tunnistaa riittävän luotettavasti alalajilleen. Uusi tundra- ja taigametsähanhen tunnistamisesite tundra- ja taigametsähanhen tunnistamisesite on Euroopan hanhitoimintaohjelman taigametsähanhityöryhmän laatima, ja tarkoitettu avuksi metsähanhen kanta- ja saalisseurantojen alalajijakauman selvittämiseen.
Taigametsähanhi taantui 2000-luvulla ja on viimeisen viiden vuoden aikana runsastunut, kiitos Suomen metsästysrajoitusten. Se on ensimmäinen taantunut riistavesilintu Euroopassa, jonka metsästystä säädellään muuttoreitin mittakaavassa.
Taigametsähanhella on kansainvälinen hoitosuunnitelma. Vuosittain arvioidaan kannan koko ja kestävä metsästysmäärä. Suomessa pesivät taigametsähanhet ovat keskistä kannanhoitoaluetta, johon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Luoteis-Venäjä. Osa linnuista talvehtii Pohjois-Saksassa.
Tundrametsähanhi kestää hyvin metsästystä
Tundrametsähanhi on runsaslukuinen ja sen kanta on ollut kasvussa. Venäjän tundralla pesivät tundrametsähanhet talvehtivat pääosin etelämpänä Euroopassa kuin taigametsähanhi. Sen metsästystä ei toistaiseksi säädellä muuttoreitin tasolla, ja kanta kestää hyvin metsästystä.
Levähdysmäärät ovat kasvaneet keväisin Etelä-Suomessa ja syksyisin niitä saattaa pysähtyä suuriakin määriä varsinkin maan kaakkoisosissa. Tundrametsähanheen kohdistuva metsästys on ollut sallittua vuodesta 2017 rajatulla alueella loka-marraskuussa Suomen kaakkoisosissa.